Gondolissa tavataan!

Levin Sanomien toimittaja hyppäsi Gondoli2000:n kyytiin tapaamaan laskukansaa. Eteläsuomalaiset Sepi ja Juha, saksalaiset Maike ja Jens, australialainen Nicole ja englantilainen Liam sekä kuopiolainen Milja ja espoolainen Merituulia kertoivat, mikä heidät on tuonut Leville – ja mikä tuo aina uudestaan.

Levi toimii vuodesta toiseen

Toi­sil­leen en­tuu­des­taan tun­te­mat­to­mat ete­lä­suo­ma­lai­set Sepi ja Juha as­tu­vat so­pui­sas­ti sa­maan gon­do­li­his­siin, ja al­ka­vat heti ju­tel­la las­ket­te­lus­ta.

– Meil­lä on ol­lut kämp­pä Le­vil­lä jo vuo­des­ta 1994, ja vii­me kau­del­la kä­vim­me tääl­lä seit­se­män ker­taa, Sepi ker­too.

– Olen nyt poh­joi­ses­sa las­te­ni lei­rien ta­kia, ja olem­me tääl­lä kau­den ai­ka­na kaik­ki­aan vii­si–kuu­si viik­koa, Juha li­sää.

Sepi on las­ke­tel­lut pit­kään ja kier­tä­nyt omien sa­no­jen­sa mu­kaan kaik­ki Suo­men rin­teet. Hän pää­tyi hank­ki­maan käm­pän Le­vil­tä, kos­ka ”paik­ka toi­mii läpi vuo­den”.

– Las­ket­te­lus­sa mi­nua vie­hät­tä­vät vauh­ti ja lu­mi­set mai­se­mat. Rak­kaus lu­meen tuo Suo­men Lap­piin, ja kun kai­paan kor­keu­se­ro­ja, suun­taan Nor­jaan, hän ker­too.

Eteläsuomalaiset Sepi ja Juha.

Juha on las­ten­sa lei­reil­lä huol­ta­ja: hän lait­taa suk­sia ja te­kee ra­to­ja. Nyt hän on läh­te­nyt rin­tee­seen las­ke­maan it­sek­seen. Am­ma­tik­seen ur­heil­lut Juha pi­tää tär­ke­ä­nä, et­tä per­heen lap­set har­ras­ta­vat ur­hei­lua, ja van­hem­mat aut­ta­vat ja kan­nus­ta­vat. Las­ket­te­lun li­säk­si tai­to­luis­te­lu ja jää­kiek­ko kuu­lu­vat jäl­ki­kas­vun har­ras­tuk­siin, ja van­hem­mat ovat kai­kis­sa la­jeis­sa tu­ki­jouk­koi­na.

– Juu­ri poh­dim­me, kuin­ka ja­kau­dum­me, kun toi­sel­la tyt­tä­rel­lä on ki­sat Hi­mok­sel­la ja toi­sel­la tääl­lä Le­vil­lä, Juha nau­rah­taa.

Gon­do­li­his­sin ylä­ta­san­ne al­kaa jo hää­möt­tää lei­jai­le­vien lu­mi­hiu­ta­lei­den kes­kel­tä, kun ky­syn vie­lä jou­lu­suun­ni­tel­mis­ta.

– Vie­täm­me tä­män jou­lun ko­to­na, et­tä äi­ti­ni­kin saa­daan juh­la­po­ruk­kaan, Sepi sa­noo.

– Me tu­lem­me per­heen kans­sa tän­ne Le­vil­le, ja seu­raa­van ker­ran pa­laan tam­mi­kuun lo­pus­sa, kun tu­len pe­laa­maan kiek­ko­tur­nauk­seen, Juha päät­tää.

Revontuliretki haaveissa

Stut­t­gar­tis­ta Le­vil­le saa­pu­neet Mai­ke ja Jens ovat ol­leet Le­vil­lä jo muu­ta­man päi­vän. He ovat eh­ti­neet hus­ky­ret­kel­le, met­sä­kä­ve­lyl­le ja moot­to­ri­kelk­ka­sa­fa­ril­le.

– Koi­ra­val­ja­kon aja­mi­nen on ol­lut tä­hän men­nes­sä coo­lein­ta. Aluk­si se oli vä­hän vai­ke­aa, mut­ta meil­lä oli to­del­la haus­kaa, Mai­ke nau­raa.

Mai­ke on Suo­mes­sa nyt en­sim­mäis­tä ker­taa, mut­ta Jens on ol­lut au­to­mat­kal­la läpi Suo­men kol­me­kym­men­tä vuot­ta sit­ten, ja ke­sä­ai­kaan.

– Tal­vi tääl­lä on ihan eri jut­tu, hän nau­raa.

– Ha­lu­sin näh­dä La­pin ja ha­lu­sin näh­dä lu­men, sik­si tu­lim­me tän­ne, Mai­ke ker­too.

Stuttgartista Leville saapuneet Maike ja Jens.

Tä­nään on Mai­ken ja Jen­sin en­sim­mäi­nen las­ket­te­lu­päi­vä, ja seu­raa­va­na päi­vä­nä hei­dän po­ru­kal­laan on oh­jel­mas­sa po­ro­a­je­lua. He toi­vo­vat myös, et­tä he nä­ke­vät re­von­tu­lia, mut­ta se saat­taa jää­dä haa­veek­si: re­von­tu­li­ret­ki on pe­rut­tu pil­vi­syy­den ta­kia jo kak­si ker­taa, ja sää­en­nus­te lu­paa lop­pu­vii­kol­le yh­tä pil­vis­tä.

– Ha­lu­an tul­la Lap­piin toi­sen­kin ker­ran, mut­ta eh­kä hel­mi­kuun ai­kaan, jol­loin on jo hie­man va­loi­sam­paa, Mai­ke poh­tii.

Sak­sa­lais­seu­rue suun­taa per­jan­tai­na Hel­sin­kiin ja viet­tää siel­lä päi­vän en­nen ko­tiin­pa­luu­ta jou­lun­viet­toon.

Australian auringosta Levin lumille

Aust­ra­li­a­lai­nen Ni­co­le ja eng­lan­ti­lai­nen Liam ovat tul­leet lo­mai­le­maan Lap­piin suo­raan Bris­ba­nes­ta.

– Oli upe­aa tul­la tän­ne poh­joi­sen tal­vi­seen ih­me­maa­han, kun ei­hän meil­lä Aust­ra­li­as­sa ole lun­ta, Ni­co­le tun­nel­moi.

Pa­ris­kun­ta on Le­vil­lä en­sim­mäis­tä päi­vää ja he suun­ta­si­vat heti rin­tee­seen las­ke­maan.

– Kat­sot­tiin myös Eu­roo­pan las­ket­te­lu­kes­kuk­sia, mut­ta tääl­lä rin­teet vai­kut­ti­vat hel­pom­min lä­hes­tyt­tä­vil­tä, kun em­me ole las­ke­tel­leet niin pal­jon, Ni­co­le nau­raa.

– Tääl­lä on tosi pal­jon hy­viä las­ket­te­li­joi­ta, Liam jat­kaa.

Ni­co­len ja Li­a­min oh­jel­mas­sa on myös käy­dä poro- ja moot­to­ri­kelk­ka­sa­fa­reil­la. Liam suun­nit­te­lee myös sau­no­mis­ta ja avan­tou­in­tia.

– Va­ra­sim­me mat­kam­me ajois­sa, ja mei­tä jän­nit­ti hie­man, on­ko tääl­lä lun­ta, kun vii­me tal­ve­na lumi kuu­lem­ma tuli var­sin myö­hään, Liam ker­too.

– Li­säk­si mie­tim­me, kuin­ka kyl­mää on. Saim­me lo­pul­ta oi­kein so­pi­van sään ja lun­ta, Ni­co­le kiit­te­lee.

Australialainen Nicole ja englantilainen Liam.

Liam ja Ni­co­le suun­taa­vat Suo­mes­ta Eng­lan­tiin, ja tie­dos­sa on pe­rin­tei­nen brit­ti­läi­nen jou­lu Li­a­min per­heen kans­sa.

– Pi­dän juh­la-ajan ruo­is­ta, mark­ki­nois­ta ja yh­des­sä ole­mi­ses­ta, Liam sa­noo odot­ta­vas­ti.

– Aust­ra­li­as­sa söi­sim­me jou­lu­na sa­laat­te­ja ja me­ni­sim­me luul­ta­vas­ti ran­nal­le. Nyt voim­me käyt­tää has­su­ja jou­lu­neu­lei­ta, Ni­co­le vit­sai­lee.

Ni­co­len mu­kaan hä­nel­le jou­luun liit­tyy men­neen vuo­den ta­pah­tu­mien ajat­te­lua ja tu­le­van vuo­den suun­nit­te­lua. Täl­lä ker­taa tu­le­vai­suu­den suun­nit­te­lu on tär­ke­äm­pää.

– Os­tim­me juu­ri en­sim­mäi­sen yh­tei­sen ko­din. Var­mas­ti lo­mal­la mie­tim­me maa­laa­mis­ta ja si­sus­ta­mis­ta.

Töissä ystävystyneet

Es­poo­lai­nen Me­ri­tuu­lia Tik­ka ja kuo­pi­o­lai­nen Mil­ja Tol­va­nen viet­tä­vät va­paa­päi­vään­sä rin­tees­sä, ku­ten he te­ke­vät lä­hes jo­kai­nen va­paa­päi­vä. Nuo­ret ovat kau­si­töis­sä Kit­ti­län len­to­ken­tän kah­vi­las­sa, ja tu­tus­tui­vat toi­siin­sa työn­te­ki­jöi­den yh­tei­sa­sun­non käy­tä­väl­lä.

– Olem­me naa­pu­rei­ta ja aloim­me vain ju­tel­la käy­tä­väl­lä. Si­ten löy­sim­me toi­sem­me, Me­ri­tuu­lia nau­raa.

– Huo­ma­sim­me myös, et­tä meil­lä on yh­tei­set va­paa­päi­vät, ja me mo­lem­mat tyk­kääm­me las­ket­te­lus­ta. Sii­tä se sit­ten läh­ti, Mil­ja jat­kaa.

Kau­si­työ­läis­ten ar­ki on jo al­ka­nut muut­tua kii­rei­sem­mäk­si, ja he pu­hu­vat asi­ak­kail­le yhä use­am­min eng­lan­tia. Mo­lem­mat viet­tä­vät jou­lun poh­joi­ses­sa, vaik­kei­vat tie­dä vie­lä, ovat­ko aat­to­na töis­sä.

– Jos ol­laan va­paal­la, vie­te­tään jou­lua yh­des­sä työ­po­ru­kan kans­sa, Mil­ja ker­too.

– Meil­lä on vii­kon pääs­tä työ­po­ru­kan kans­sa pik­ku­jou­lut. Teem­me pi­pa­rei­ta, tort­tu­ja ja jou­lu­puu­roa sekä olem­me vain yh­des­sä, Me­ri­tuu­lia jat­kaa.

Vaik­ka las­ket­te­lu­rin­teet ve­tä­vät nuo­ria kau­si­työ­läi­siä va­paa­päi­vi­nä rin­tei­siin, eh­ti­vät he teh­dä muu­ta­kin. Mil­ja on käy­nyt jo hiih­tä­mäs­sä, ja heil­lä on myös asuin­pai­kan yh­tey­des­sä lii­kun­ta­sa­li, jos­sa on he ovat pe­lan­neet po­ru­kal­la ko­ri­pal­loa ja teh­neet temp­pu­ja.

– Olen kyl­lä ty­kän­nyt ol­la tääl­lä töis­sä. Tääl­lä on tosi pal­jon sa­man­lai­sia ih­mi­siä, ja po­ru­kas­sa on mu­ka­vaa ol­la, Mil­ja sa­noo.