Kun pakkanen kiristyy, rakenne ratkaisee

Ilmatieteenlaitoksen mukaan tämän vuoden tammikuu oli kylmin miesmuistiin – vastaavia pakkaslukemia on mitattu viimeksi 40 vuotta sitten. Lapin talvi ei anna armoa rakennuksille, ja kun ulkona pakkanen kipuaa –30 asteeseen, rakenteet joutuvat todelliseen testiin. PolarHouse on erikoistunut rakentamaan taloja pohjoiseen, jossa äärisäät ovat osa arkea.

Il­ma­tie­teen­lai­tok­sen mu­kaan tä­män vuo­den tam­mi­kuu oli kyl­min mies­muis­tiin – vas­taa­via pak­kas­lu­ke­mia on mi­tat­tu vii­mek­si 40 vuot­ta sit­ten. La­pin tal­vi ei an­na ar­moa ra­ken­nuk­sil­le, ja kun ul­ko­na pak­ka­nen ki­pu­aa –30 as­tee­seen, ra­ken­teet jou­tu­vat to­del­li­seen tes­tiin. Po­lar­Hou­se on eri­kois­tu­nut ra­ken­ta­maan ta­lo­ja poh­joi­seen, jos­sa ää­ri­säät ovat osa ar­kea.

“Mei­dän sa­lai­suu­tem­me on sei­nä­ra­ken­ne, joka te­kee ta­los­ta ai­dos­ti läm­pi­män”, Po­lar­Hou­sen myyn­ti- ja mark­ki­noin­ti­joh­ta­ja Vil­le Kön­gäs sa­noo.

Po­lar­Hou­sen ta­lot suun­ni­tel­laan alus­ta as­ti kyl­miin olo­suh­tei­siin – koko Poh­jo­lan vaa­ti­vaan il­mas­toon.

“Ää­ri-il­mi­öt li­sään­ty­vät: pak­ka­set, sa­teet ja tuu­let voi­mis­tu­vat. Ko­ti­mai­se­na ta­lo­val­mis­ta­ja­na mei­dän pi­tää py­syä ajan her­mol­la ja ra­ken­taa ta­lo­ja, jot­ka kes­tä­vät nämä olo­suh­teet vuo­si­kym­me­nes­tä toi­seen”, Kön­gäs to­te­aa.

Moni tun­nis­taa ko­ke­muk­sen van­has­ta hir­si­mö­kis­tä, jos­sa nur­kis­ta ve­tää ja läm­pö kar­kaa ra­ken­tei­den kaut­ta.

“Ny­ky­ään on niin hy­viä ra­ken­nus­ma­te­ri­aa­le­ja, et­tä ra­ken­tee­seen kan­nat­taa pa­nos­taa heti alus­sa. Eri­tyi­ses­ti La­pis­sa ra­ken­ta­van on tär­ke­ää ym­mär­tää pai­kal­li­set sää­o­lo­suh­teet ja teh­dä rat­kai­sut sen mu­kaan.”

PolarHousen myynti- ja markkinointijohtaja Ville Köngäs muistuttaa, että Jos jo ensi kesälle haaveilee rakentamisen aloittamisesta, nyt on viimeiset hetket olla liikkeellä.

Lämpöhirsi ja energiatehokkuus kulkevat käsi kädessä

Po­lar­Hou­se hyö­dyn­tää läm­pö­hir­si­tek­no­lo­gi­aa, jos­sa mas­sii­vi­puun hy­vät omi­nai­suu­det yh­dis­ty­vät ny­ky­ai­kai­seen eris­tyk­seen. Lop­pu­tu­lok­se­na on sei­nä­ra­ken­ne, joka pi­tää läm­mön si­säl­lä ja kyl­män ul­ko­na.

Ener­gi­a­te­hok­kai­den ma­te­ri­aa­lien suo­si­mi­nen on ai­na ym­pä­ris­tö­te­ko, mut­ta se on myös ta­lou­del­li­ses­ti vii­sas­ta. Läm­mit­tä­mi­nen on yk­si suu­rim­mis­ta me­no­e­ris­tä asu­mi­ses­sa. Po­lar­Hou­sen läm­pö­hir­si pi­tää läm­mön si­säl­lä mer­kit­tä­väs­ti pa­rem­min kuin pe­rin­tei­nen hir­si­ra­ken­ne, jol­loin ko­ko­nais­läm­mi­tys­kus­tan­nuk­set voi­vat pie­nen­tyä jopa 10–15 pro­sent­tia.

Ko­ko­nai­suu­des­sa pi­tää huo­mi­oi­da myös ik­ku­nat.

“Ny­kyt­ren­di suo­sii suu­ria ik­ku­noi­ta, jol­loin sei­nien ko­ko­nais­pin­ta-alas­ta suu­ri osa on la­sia. Par­haim­mil­laan läm­pö­ti­la­e­ro muu­ta­man mil­lin pak­sui­sen la­sin eri puo­lil­la voi ol­la jopa 50 as­tet­ta. Sil­loin ik­ku­noi­den U-ar­voi­hin pi­tää kiin­nit­tää eri­tyis­tä huo­mi­o­ta”, Kön­gäs muis­tut­taa.

U-arvo pitää huomioida sekä seinärakenteissa että ikkunoissa.

U-ar­vo ker­too, kuin­ka pal­jon läm­pöä ra­ken­teen läpi siir­tyy. Mitä pie­nem­pi ar­vo on, sitä vä­hem­män ener­gi­aa tar­vi­taan ko­din läm­mit­tä­mi­seen ja sitä eko­lo­gi­sem­pi lop­pu­tu­los on. Ra­ken­nuk­sen to­del­li­nen ener­gi­a­te­hok­kuus ja hii­li­ja­lan­jäl­ki mää­räy­ty­vät juu­ri läm­mö­ne­ris­tyk­sen kaut­ta.

Po­lar­Hou­se val­mis­taa ele­ment­ti­ta­lo­ja niin sa­no­tul­la läm­pö­hir­si­sei­nä­ra­ken­teel­la, jon­ka U-ar­vo on 0,17 W/m²K. Tämä on mer­kit­tä­väs­ti pa­rem­pi kuin la­mel­li­hir­ren (noin 0,53–0,60 W/m²K) tai pe­rin­tei­sen mas­sii­vi­hir­ren (noin 0,41 W/m²K).

“Ener­gi­a­te­hok­kuu­des­sa ei kan­na­ta teh­dä komp­ro­mis­se­ja. Nämä ovat nii­tä asi­oi­ta, jois­sa sääs­tä­mi­nen vää­räs­sä koh­das­sa kos­tau­tuu myö­hem­min”, Kön­gäs sum­maa.

Kotimaisuus ja kestävä kasvu

Po­lar­Hou­se on ko­ti­mai­nen toi­mi­ja, ja yri­tyk­sel­le on tär­ke­ää kas­vaa hal­li­tus­ti.

“Mei­dän toi­veem­me on ol­la mu­ka­na jär­ke­väs­sä kas­vus­sa. Em­me ha­lua pi­la­ta mah­dol­li­suuk­si­am­me höt­kyi­le­mäl­lä. Laa­tu ei syn­ny kii­rees­sä”, Kön­gäs sa­noo.

Jos jo en­si ke­säl­le haa­vei­lee ra­ken­ta­mi­sen aloit­ta­mi­ses­ta, nyt on vii­mei­set het­ket ol­la liik­keel­lä.

“Mo­nel­la idea omas­ta mö­kis­tä he­rää juu­ri hiih­to­lo­mien ja ke­vään mök­ki­se­son­gin ai­kaan. Ra­ken­nus­lu­pap­ro­ses­siin oli­si hyvä va­ra­ta kuu­kau­des­ta kah­teen kuu­kau­teen, jo­ten suun­nit­te­lu pi­täi­si aloit­taa vii­meis­tään nyt, jos ke­säl­lä ha­lu­aa pääs­tä maa­töi­hin.”

Miltä sinun unelmiesi sauna näyttäisi?

Myös tont­ti­ti­lan­ne ja sii­hen liit­ty­vä by­rok­ra­tia vaa­ti­vat ai­kaa.

“Har­voin mi­kään toi­mii yh­tä ai­kaa no­pe­as­ti, hal­val­la ja hy­vin. Kii­rees­sä me­nee hel­pos­ti pie­leen. Suun­nit­te­luun kan­nat­taa pa­nos­taa huo­lel­la, jot­ta ko­ko­nai­suus on har­kit­tu ja omiin tar­pei­siin so­pi­va.”

Po­lar­Hou­sen asi­an­tun­ti­jat aut­ta­vat mie­lel­lään kai­kis­sa ra­ken­ta­mi­seen liit­ty­vis­sä ky­sy­myk­sis­sä.

“Me olem­me poh­joi­sen mark­ki­nan asi­an­tun­ti­joi­ta, ja meil­lä on myös jon­kin­lai­nen kä­si­tys sii­tä, mitä mil­lä­kin alu­eel­la ta­pah­tuu ja kuin­ka tont­te­ja on saa­ta­vil­la. Meil­le voi soit­taa ma­ta­lal­la kyn­nyk­sel­lä – tyh­miä ky­sy­myk­siä ei ole”, Kön­gäs kan­nus­taa.