Lapin talvi muuttuu,

matkailuyrittäjät muuttuvat mukana

Lapin talvet lämpenevät ja lumikauden alku viivästyy, mutta matkailuyrittäjillä on keinoja sopeutua. Polar Lights Toursin yrittäjä suunnittelee säilölunta, ja muualla Lapissa yritykset kehittävät omia ratkaisujaan muuttuvaan ilmastoon.

On upea mar­ras­kuun alun kes­ki­päi­vä. Au­rin­ko pais­taa, pak­ka­nen kip­ris­te­lee sor­men­päis­sä ja ym­pä­ris­tö ver­hou­tuu ho­pe­an­hoh­toi­seen kim­mel­lyk­seen. Tätä on odo­tet­tu kos­te­an ja läm­pi­män lo­ka­kuun jäl­keen. Kä­ve­len Päi­vi Hiu­kan pe­räs­sä he­vos­tar­haan. Ute­li­aat suo­men­he­vo­set ke­rään­ty­vät tut­kai­le­maan tu­lok­kai­ta. Po­lar Lights Tour­sin ti­lan toi­ses­sa pääs­sä jouk­ko ul­ko­mai­sia mat­kai­li­joi­ta saa­puu ti­la­vie­rai­lul­le.

– Mi­nus­ta juu­ri tämä on to­del­la hyvä ai­ka mat­kus­taa Le­vil­le. Tääl­lä on pal­jon te­ke­mis­tä ja ju­ma­lat­to­man kau­nis­ta. Ei­li­set­kin re­von­tu­let – ah ne oli­vat hie­not! Hiuk­ka huo­kaa.

– Syk­syä pi­täi­si myy­dä enem­män kuin lop­pu­ke­vät­tä ja al­ku­ke­sää. Luon­to on val­miim­pi asi­ak­kaal­le syk­syl­lä. En esi­mer­kik­si tee yh­tään he­vos­ret­keä en­nen ju­han­nus­ta, kos­ka maas­to ei ole sitä en­nen sii­hen vie­lä val­mis pit­kän tal­ven jäl­keen.

Hiu­kan ti­luk­sil­la on he­vos­ten li­säk­si koi­ria ja po­ro­ja. Asi­ak­kail­le tar­jo­taan ti­la­vie­rai­lu­jen li­säk­si eri­mit­tai­sia ret­kiä ja ma­joi­tus­ta.

– Su­lan maan ai­ka ei ole meil­le on­gel­ma. Kun lun­ta ei vie­lä ole, koi­rien pe­rään lai­te­taan kär­ryt. Kah­de­nis­tut­ta­via kär­ry­jä on kak­si ja yh­de­nis­tut­ta­via kol­me. Ja opas ajaa.

Olen ju­tut­ta­mas­sa Hiuk­kaa al­ku­tal­ven haas­teis­ta mat­kai­lus­sa. Enää ei ole var­maa, et­tä mar­ras­kuus­sa on lun­ta maas­sa. Stres­saa­ko se?

– Minä en stres­saa, Hiuk­ka sa­noo sa­la­ma­na.

– Pe­ruu­tan ja an­nan ra­hat pois, jos ei on­nis­tu. Mi­nul­la ei oli­si enää yh­tään oman­vä­ris­tä hius­ta, jos stres­sai­sin sää­tä, hän nau­raa.

Tal­ven en­sim­mäi­set isot ryh­mät ovat tu­los­sa Po­lar Lights Tour­sil­le mar­ras­kuun vii­mei­sel­lä vii­kol­la, char­ter-asi­ak­kai­ta saa­puu mat­kan­jär­jes­tä­jien kaut­ta jou­lu­kuun en­sim­mäi­sel­tä vii­kol­ta al­ka­en.

Vaik­ka Hiuk­ka ei stres­saa, hä­nen­kin on so­peu­dut­ta­va ja va­rau­dut­ta­va läm­pi­miin al­ku­tal­viin. En­si ke­vää­nä Hiuk­ka ryh­tyy te­ke­mään säi­lö­lun­ta, jot­ta vuo­den pääs­tä lu­mi­ti­lan­ne oli­si var­mem­pi.

Ei johtopäätöksiä yhdestä vuodesta

Pa­la­taan Hiuk­kaan ja säi­lö­lu­meen het­ken ku­lut­tua. Sel­vi­te­tään en­sin, mitä La­pin il­mas­tos­sa juu­ri nyt ta­pah­tuu ja mikä mei­tä odot­taa. Il­ma­tie­teen lai­tok­sen eri­kois­tut­ki­ja do­sent­ti Kai­sa Lak­ka­la an­taa esi­mer­kin ko­ti­kau­pun­gis­taan Ro­va­nie­mel­tä.

– Tois­sa­tal­ve­na hel­mi­kuus­sa sa­toi niin pal­jon vet­tä, et­tä ko­ti­ni ik­ku­nas­ta nä­kyi vih­reä nur­mik­ko. Iki­nä en­nen ei ole sel­lais­ta ta­pah­tu­nut, ai­na on ol­lut hel­mi­kuus­sa oi­kea tal­vi, hän aloit­taa.

– Ro­va­nie­mi al­kaa ol­la jo sii­nä kii­kun kaa­kun – tal­vet al­ka­vat ol­la ai­ka ikä­viä. Le­vin kor­keu­del­la tal­vi on taat­tu muu­ta­mak­si vuo­si­kym­me­nek­si. Jos jou­lu­pu­kin pa­ja­ky­län paik­ka mää­räy­tyi­si tam­mi­kuun kes­ki­läm­pö­ti­lan pe­rus­teel­la, sen paik­kaa pi­täi­si siir­tää 60 ki­lo­met­riä poh­joi­sem­mak­si kym­me­nen vuo­den vä­lein. 30 vuo­des­sa se oli­si siir­ty­nyt Ro­va­nie­mel­tä Le­vil­le.

Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Kaisa Lakkala sanoo, että Levillä talvi on taattu muutamaksi vuosikymmeneksi. Kuva: Kaisa Lakkala

Lak­ka­la ko­ros­taa, et­tä muu­tok­sel­ta ei voi um­mis­taa sil­mi­ään. Hän ker­too, et­tä poh­joi­sel­la alu­eel­la il­mas­ton­muu­tok­sen vai­ku­tus on suu­rem­pi ja läm­pe­ne­mi­nen no­pe­am­paa kuin maa­pal­lol­la kes­ki­mää­rin.

– Jo­kai­nen ha­vait­see muu­tok­sen. Suu­rim­mat vai­ku­tuk­set nä­ky­vät juu­ri tal­vi­kuu­kau­sis­sa ja nii­den kes­ki­läm­pö­ti­lois­sa – mil­loin lu­mi­kau­si al­kaa ja mil­loin se lop­puu – sekä sa­de­mää­rien kas­vus­sa. On sel­väs­ti en­na­koi­tu, et­tä ve­si­sa­teet lu­mi­pin­nal­le tu­le­vat li­sään­ty­mään huo­mat­ta­vas­ti.

Vaik­ka il­mas­to muut­tuu läm­pi­mäm­mäk­si, vuo­sien vä­lil­lä on vaih­te­lua. Vii­me kesä oli La­pis­sa vii­leä ja sa­tei­nen, seu­raa­va saat­taa ol­la taas läm­min.

– Yh­des­tä vuo­des­ta ei voi teh­dä joh­to­pää­tök­siä. On kat­sot­ta­va vä­hin­tään 30 vuo­den jak­soa. Vuo­si­sa­dan puo­li­vä­liin as­ti oi­ke­as­taan kaik­ki il­mas­to­mal­lit näyt­tä­vät sa­man­suun­tais­ta ke­hi­tys­tä. Py­sy­vän lu­mi­peit­teen muo­dos­tu­mi­nen vii­väs­tyy yh­des­tä kah­teen viik­koa ja su­la­mi­nen ai­kais­tuu vii­kol­la.

Kit­ti­län kes­ki­läm­pö­ti­la oli tä­män vuo­den syys­kuus­sa 7,9 as­tet­ta, mikä on 1,2 as­tet­ta kor­ke­am­pi kuin vuo­sien 1991–2020 kes­ki­ar­vo.

– Se on var­maa, et­tä läm­pe­nee, mut­ta läm­pe­ne­mi­sen no­peus riip­puu sii­tä, kuin­ka pal­jon kas­vi­huo­ne­kaa­su­ja pääs­te­tään il­ma­ke­hään ja pys­ty­tään­kö nii­tä ra­joit­ta­maan. Meil­lä on vie­lä mah­dol­li­suus vai­kut­taa.

Tenolta mallia Väylän yrityksiin

Vai­kut­ta­mi­sen li­säk­si on pys­tyt­tä­vä so­peu­tu­maan muu­tok­siin. Lau­ra Ho­ka­jär­ven luot­saa­ma EU Ho­ri­zon Eu­ro­pe -ra­hoit­tei­nen Mount­Re­si­lien­ce-han­ke on täs­mäis­ku tä­hän. Hank­kees­sa ke­hi­te­tään käy­tän­nön kei­no­ja il­mas­ton­muu­tok­seen so­peu­tu­mi­seen vuo­ris­to- ja poh­joi­sil­la alu­eil­la.

– Olem­me ku­lu­neen vuo­den ai­ka­na ke­hit­tä­neet mat­kai­lu­y­ri­tyk­sil­le il­mas­ton­muu­tok­seen so­peu­tu­mi­sen val­men­nus­ta, jota pi­lo­toi­daan par­hail­laan kym­me­nes­sä Enon­te­ki­ön ja Uts­jo­en mat­kai­lu­y­ri­tyk­ses­sä. Yri­tyk­set tun­nis­ta­vat oman toi­min­tan­sa kan­nal­ta kes­kei­siä il­mas­to­ris­ke­jä ja laa­ti­vat nii­den poh­jal­ta käy­tän­nön­lä­hei­siä so­peu­tu­mis­suun­ni­tel­mia, Ho­ka­jär­vi ker­too.

Laura Hokajärvi johtaa MountResilience-hanketta, jossa haetaan käytännön työkaluja sopeutumiseen. Kuva: Emmi Kähkönen

Ho­ka­jär­vi ei tar­koi­ta il­mas­ton­muu­tok­seen so­peu­tu­mi­sel­la pel­käs­tään lu­met­to­miin tal­viin va­rau­tu­mis­ta. So­peu­tu­mi­ses­sa on huo­mi­oi­ta­va myös esi­mer­kik­si sään ää­ri-il­mi­öt, tur­val­li­suus, inf­rast­ruk­tuu­rin toi­min­ta­var­muus, luon­no­no­lo­suh­tei­den muu­tok­set ja yri­tys­toi­min­nan jat­ku­vuus.

– Mo­net yrit­tä­jät te­ke­vät jo nyt pal­jon so­peu­tu­mis­toi­mia ar­jes­saan, vaik­ka ei­vät vält­tä­mät­tä ajat­te­le nii­tä juu­ri il­mas­ton­muu­tok­seen so­peu­tu­mi­se­na, Ho­ka­jär­vi huo­maut­taa.

Ote­taan esi­merk­ki ra­ken­ta­mi­ses­ta. Kil­pis­jär­vel­lä si­jait­se­va Cah­kal Ho­tel on yk­si hank­keen pi­lot­tiy­ri­tyk­sis­tä.

– Cah­ka­lin yrit­tä­jät ovat ra­ken­ta­neet uut­ta ja voi­neet jo ra­ken­ta­mis­vai­hees­sa va­rau­tua ää­ri­o­lo­suh­tei­siin. On maa­läm­pö, jol­la hoi­de­taan sekä läm­mi­tys et­tä vii­len­nys, ja au­rin­ko­pa­nee­lit tuot­ta­vat käyt­tö­säh­köä. Nämä asi­at ovat so­peu­tu­mis­ta ja ne ote­taan ny­ky­ään au­to­maat­ti­ses­ti huo­mi­oon kai­kes­sa uu­dis­ra­ken­ta­mi­ses­sa.

Toi­sen esi­mer­kin Ho­ka­jär­vi nos­taa oh­jel­ma­pal­ve­lu­puo­len pi­lot­tiy­ri­tyk­ses­tä.

– Tra­vel Uts­jo­el­ta ker­ro­taan, et­tä enää ei voi teh­dä tur­val­li­suus­suun­ni­tel­maa tal­vek­si, vaan se on teh­tä­vä jo­kai­sel­le päi­väl­le ja jopa jo­kai­sel­le tun­nil­le. Pai­kal­lis­tun­te­mus ei enää rii­tä sii­hen, et­tä voi­si olet­taa, et­tä ti­lan­ne on nyt hel­mi­kuus­sa sama kuin mitä se oli vuo­si sit­ten tai vii­me kuus­sa tai edes ei­len. Kun sään ää­ri-il­mi­öt yleis­ty­vät, ha­vain­noin­nin, tar­kis­ta­mi­sen ja ar­vi­oin­nin on ol­ta­va jat­ku­vaa.

Kol­mas esi­merk­ki tu­lee Te­nol­ta.

– Nuor­ga­min Lo­ma­kes­kus on näh­nyt jo 15 vuot­ta sit­ten, et­tei se voi toi­mia vain Te­no­jo­en ja ka­las­tuk­sen va­ras­sa. Ja niin kä­vi­kin, et­tä ka­las­tus siel­tä päät­tyi. He oli­vat jo eh­ti­neet ke­hit­tää en­nen sitä mui­ta rat­kai­su­ja. Väy­län var­res­sa pi­täi­si ot­taa op­pia Te­no­jo­en me­nes­ty­neis­tä yri­tyk­sis­tä. Kun il­mas­to läm­pe­nee, sama ti­lan­ne voi pian ol­la tääl­lä.

Ho­ka­jär­vi oli rei­lut kym­me­ni­sen vuot­ta sit­ten mat­kai­lu­töis­sä Yl­läk­sel­lä. Hän ker­too, et­tä sil­loin ei vie­lä pa­ni­koi­tu lu­men tu­los­ta.

– Su­rul­li­sen kuu­lui­sa­na “Crap­land”-tal­ve­na vuon­na 2018 jou­dut­tiin lo­pul­ta Het­taan­kin tuo­maan lu­me­tus­ko­neet. Kun toi­min­ta­ym­pä­ris­tö muut­tuu ala­ti, lii­ke­toi­min­taa ei voi ra­ken­taa yh­den tuot­teen, yh­den se­son­gin tai yh­den sää­ti­lan va­raan.

Ro­va­nie­mel­lä al­ku­tal­ven so­peu­tu­mi­nen on ar­ki­päi­vää. Vi­sit Ro­va­nie­men toi­mi­tus­joh­ta­ja San­na Kärk­käi­nen ker­too, et­tä Ro­va­nie­mel­lä mat­kai­lu­a­lan toi­mi­jat osaa­vat jo va­rau­tua al­ku­tal­ven vaih­te­le­viin olo­suh­tei­siin.

– Lun­ta ei tä­hän ajan­koh­taan edes odo­te­ta, ja jos sitä tu­lee, se on po­si­tii­vi­nen yl­lä­tys. Jos lumi puut­tuu vie­lä jou­lu­kuun alus­sa, sit­ten sii­tä syn­tyy jo isom­pi pu­hee­nai­he, hän sa­noo.

Kärk­käi­nen mai­nit­see, et­tä Ro­va­nie­mel­lä use­at yri­tyk­set var­mis­ta­vat toi­min­to­jaan säi­lö­lu­mel­la ja lu­met­ta­mal­la.

– Mei­dän teh­tä­väm­me on myös ker­toa asi­ak­kail­le, mitä on odo­tet­ta­vis­sa ja mi­ten muut­tu­vis­sa olo­suh­teis­sa toi­mi­taan. On myös tär­ke­ää, et­tä yri­tys­ten eri ka­na­vis­sa käyt­tä­mä ku­vi­tus vas­taa mah­dol­li­sim­man hy­vin kul­loi­si­a­kin olo­suh­tei­ta.

Rinneyhtiöltä lumioppia safaritoimintaan

Pa­la­taan Päi­vi Hiu­kan ti­luk­sil­le. Pi­has­ta läh­tee yh­teen­sä seit­se­män ki­lo­met­riä reit­te­jä. Ta­voit­tee­na on saa­da rei­teis­tä kak­si ki­lo­met­riä lu­me­tet­tua ja avat­tua en­si vuo­den lo­ka­kuun alus­sa sa­maan ai­kaan kuin Le­vin tal­vi­kau­si rin­ne­kes­kuk­ses­sa start­taa. Säi­lö­lu­men yk­kös­mies, Levi Ski Re­sor­tin toi­mi­tus­joh­ta­ja Jou­ni Pa­lo­saa­ri, on käy­nyt neu­vo­mas­sa Hiuk­kaa lu­men säi­lö­mi­ses­sä.

– Jou­ni las­ki, et­tä lun­ta tar­vi­taan 8 000 kuu­ti­o­ta. Hyvä, et­tei teh­ty sitä vie­lä täl­le syk­syl­le, kun on ol­lut niin läm­min­tä, Hiuk­ka to­te­aa.

Reit­tien poh­jis­ta lu­me­tuk­sen on­nis­tu­mi­nen ei jää kiin­ni. Hiuk­ka on pa­nos­ta­nut mon­ta vuot­ta reit­tei­hin. Suo­maal­le ra­ken­net­tu­jen reit­tien poh­jak­si on ajet­tu isom­paa maa-ai­nes­ta ja pääl­le hie­nom­paa. Le­veyt­tä rei­til­lä on nel­jä met­riä.

– Vii­me ke­vään lau­hois­sa ke­leis­sä me saim­me ajet­tua asi­ak­kai­dem­me kans­sa koko huh­ti­kuun. Lumi kes­ti hy­vien poh­jien an­si­os­ta. Vii­mei­sen ker­ran ajoim­me 1. tou­ko­kuu­ta, kos­ka kyl­lä­hän työn päi­vä­nä pi­tää ajaa, Hiuk­ka nau­raa.

Päivi Hiukan suomenhevoset ovat jo valmiit talvikauden töihin.

Hal­paa lu­men te­ke­mi­nen ei ole. Hiuk­ka ker­too, et­tä edul­li­sim­mil­laan­kin ty­kis­tä jou­tuu pu­lit­ta­maan usei­ta kym­me­niä tu­han­sia eu­ro­ja. Omaa tyk­kiä Hiuk­ka ei vie­lä ole hank­ki­nut.

– Löy­sim­me yh­teis­työ­ku­vi­on. Saam­me toi­sel­ta pai­kal­li­sel­ta toi­mi­jal­ta ty­kin vuok­ral­le. Hyö­dyn­näm­me yh­tei­siä voi­ma­va­ro­ja.

Osa yk­si­tyis­koh­dis­ta vaa­tii vie­lä poh­din­taa. Esi­mer­kik­si se, mil­lä lumi le­vi­te­tään ja tam­pa­taan.

– Ei mi­nul­la ole aa­vis­tus­ta­kaan, Hiuk­ka nau­raa.

– Pi­tää löy­tää sii­hen­kin rat­kai­su. Tämä on nyt kaik­ki­neen täl­lai­nen opin­to­mat­ka, hän li­sää.

Yhteinen ongelma

Il­mas­ton­muu­tos lie­nee opin­to­mat­ka meil­le kai­kil­le. Il­ma­tie­teen lai­tok­sen Lak­ka­la muis­tut­taa, et­tä vaik­ka asi­an ajat­te­le­mi­nen voi tun­tua epä­mu­ka­val­ta, omia vai­ku­tus­mah­dol­li­suuk­sia ei kan­na­ta vä­hä­tel­lä.

– Po­liit­ti­seen pää­tök­sen­te­koon voi­daan vai­kut­taa vain ää­nes­tä­mäl­lä, mut­ta jo­kai­nen voi yri­tys­toi­min­nas­saan ja yk­si­tyi­se­lä­mäs­sään teh­dä rat­kai­su­ja, jot­ka vai­kut­ta­vat pääs­töi­hin. Suu­rim­mat asi­at ovat tie­ten­kin lii­ken­ne ja ener­gi­an käyt­tö sekä pai­kal­lis­ten tuot­tei­den ja pal­ve­lui­den käyt­tä­mi­nen, Lak­ka­la lis­taa.

Hän myös muis­tut­taa, et­tä läm­pe­ne­mi­nen vai­kut­taa muu­hun­kin kuin tal­ven kes­toon tai sa­tei­siin – myös luon­to ja luon­to­tyy­pit muut­tu­vat.

– Tun­tu­rit met­sit­ty­vät vä­hi­tel­len ja kas­vi- ja eläin­tau­dit li­sään­ty­vät. Kaik­ki liit­tyy kaik­keen, ja sitä kaut­ta myös mat­kai­luun. Luon­to on se, mitä tän­ne tul­laan kat­so­maan, se on mei­dän isoin jut­tum­me.

Lak­ka­la ko­ros­taa, et­tä il­mas­ton­muu­tok­ses­ta on tär­keä pu­hua.

– On help­po miet­tiä, et­tä meil­le on hyvä, kun La­pin mat­kai­lu kas­vaa Kes­ki-Eu­roo­pan läm­pe­ne­mi­sen myö­tä, mut­ta il­ma­ke­hä on yh­tei­nen. Kes­ki-Eu­roo­pan on­gel­ma on myös mei­dän on­gel­mam­me.

Ju­tun te­os­sa on käy­tet­ty Il­ma­tie­teen lai­tok­sen ti­las­to­ja sekä La­pin il­mas­to- ja ener­gi­ast­ra­te­gi­aa var­ten val­mis­tu­nut­ta sel­vi­tys­tä Il­mas­ton­muu­tos La­pis­sa – tie­to­ja La­pin il­mas­to- ja ener­gi­ast­ra­te­gi­aan, ISBN 978-952-336-206-2. Sel­vi­tys löy­tyy Il­ma­tie­teen lai­tok­sen verk­ko­si­vu­jen jul­kai­su­ar­kis­tos­ta.