Luonnonvarakeskus selvittää poronlihan ja poromatkailun kestävyysvaikutuksia
Porolla on suuri sosio-ekonominen merkitys Suomen poronhoitoalueen ihmisille ja luonnolle. Liha on tärkein porosta saatava hyödyke, mutta myös muut porotuotteet ja -matkailu muodostavat merkittävän osan alueen tuotannosta ja taloudesta.
Poronhoitajat ovat joutuneet sopeuttamaan toimintaansa maankäytön ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin paineisiin. Esimerkiksi luonnonlaitumilla vapaata laiduntamista täydennetään yhä useammin talviruokinnalla laitumilla tai aitauksissa, jotta porot selviävät vaihtelevissa ilmasto-olosuhteissa ja kaventuneessa elinympäristössä. Laidunmaat ovat vähentyneet erityisesti teollisen maankäytön leviämisen myötä.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) vetämässä tutkimuksessa tehdään tuotekohtainen kestävyysarviointi poronlihalle, sen sivuvirroille sekä matkailussa käytettävälle porolle. Tietoa kerätään suoraan tuotantoketjusta eli poronhoitajilta, poromatkailutiloilta ja teurastamoilta, jotta tulokset kuvaavat todellista suomalaista ja saamelaista poronhoitoa.
– Hankkeen tavoitteena on palvella sekä elinkeinoa että hallintoa. On tärkeää, että päätöksenteon pohjana on tutkittu tieto. Silloin on mahdollista tehdä perusteltuja ja ilmastovaikutuksia vähentäviä ratkaisuja, jotka tukevat poronhoidon kestävyyttä, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Kirsi Usva kertoo.
Poronhoidon käytännöt, vuosien väliset vaihtelut, laidunten käytettävyys, lisäruokinnan järjestäminen, rehun tuotanto, paimennus- ja muut ratkaisut ovat moninaisia eri puolilla poronhoitoaluetta. Erot paliskuntien välillä ja sisälläkin voivat olla merkittäviä.
– Moninaisuuden huomioon ottaminen on haastavaa, mutta silti äärimmäisen tärkeää jatkokehittämistoimien kannalta. Tietoon perustuen voidaan elinkeinon kokonaiskestävyydestä käydä parempaa keskustelua, pohtii erityisasiantuntija Sanna Hast Paliskuntain yhdistyksestä.
Työ on pohjana myös jatkoselvityksille, kuten yritysten brändikohtaisille hiilijalanjälkiarvioille. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Lapin ELY-keskus, Paliskuntain yhdistys, Saamelaispaliskunnat ry, Porotilamatkailu ry, Lapin Liha, Lapin ammattikorkeakoulu ja Saamelaiskäräjät.
– Porotilamatkailu on nuori elinkeino, jossa halutaan satsata kestävyyteen. Poron hiilijalanjälki on tärkeää mitata, jotta pystytään kehittämään vastuullista matkailutoimintaa, sanoo Miia Ylinampa, porotilamatkailuyrittäjä ja Porotilamatkailu ry:n varapuheenjohtaja.
