Immelkartanon isäntä ja saunamajuri Esko Takkunen rakensi lauttasaunan 90-luvulla. Sama lautta palvelee yhä, mutta remonttia on pitänyt vuosien saatossa tehdä.
Mitä tehdään kesällä? Saunotaan ja uidaan!
Suomalaiset saunovat kesällä meren ja järvien rannoilla mökkisaunoissaan, mutta saunooko kesämatkailija Levillä? Kotimaiset sauna-asiakkaat ovat vähentyneet, kun taas ulkomaalaisten määrä on kasvanut. Saunakulttuuri elää murrosta, mutta Immelkartanon saunojen suosio on merkki siitä, että myös perinteet pitävät vahvasti pintansa.
Tänä keväänä suomalainen sauna on saanut maailmanlaajuista huomiota – Bara bada bastu -euroviisurallatukselta ei ole välttynyt kukaan, halusi tai ei. Saunaa toki kelpaa nostaa esille, onhan se osa suomalaisuuden hienointa ydintä, ja kiinnostaa kansainvälistä yleisöä. Business Finlandin vuoden takaisen selvityksen mukaan kansainvälisten matkailijoiden Suomi-aiheisissa nettihauissa sauna nousi yhdeksi kärkisanoista revontulten ja joulupukin rinnalle.
Myös Levillä saunotaan – ympäri vuoden. Visit Levin toimitusjohtaja Satu Pesonen kertoo, että yksi kysytyimpiä asioita Levin matkailuneuvonnassa on sauna. Levin alueella onkin monenlaista saunatarjontaa: muun muassa Levi Hotel Span saunat, eri yritysten ranta- ja pihasaunat sekä parikin lauttasaunaa.
– Varsinaista saunamaailmaa meillä Levillä ei ole, ja siksi en usko, että saunamatkailu itsessään tuo meille matkailijoita. Sauna on kuitenkin monelle tärkeä osa kokonaisuutta ja hyvin kysytty tuote matkailijoiden keskuudessa. Parin viime vuoden aikana yleisten saunavuorojen tarjonta on lisääntynyt, ja moni vierailee myös Jerisjärven Arctic Sauna Worldissä, Pesonen sanoo.
Lämpimästä kylmään
Toukokuussa sauna- ja spayhtiö Harvian ja ulkoporealtaistaan parhaiten tunnetun Polarwellin edustajat pyörähtivät Levi Summitissa kertomassa paitsi tuotteistaan myös tämän päivän saunatrendeistä.
Seminaarissa pohdittiin, miksi sauna kiinnostaa juuri nyt, ja miten saunakulttuurit eroavat toisistaan eri maissa.
– Sauna koetaan luonnollisena hyvinvoinnin lähteenä, jolla on paljon terveyshyötyjä. Se puhuttelee tässä maailmantilanteessa, Harvian markkinointi- ja brändijohtaja Päivi Juolahti kertoo.
– On kuitenkin muistettava, että vaikka Suomeen tullaan kokemaan suomalaista saunaa, odotukset ja mallit, joita matkailijat ovat mahdollisesti saaneet omasta maastaan, voivat olla jotain hyvin erilaista. Kun suomalainen sauna halutaan pitää pelkistettynä, muut maat, joissa saunakulttuuri on vasta syntymässä, tuovat saunaan digitaalisuutta, tuoksuja ja värivaloja. Jenkeissä saunassa kuunnellaan Spotifyta tai katsellaan Netflixiä, Juolahti jatkaa.
Harvian ja Polarwellin väki käväisi Levi Summitissa kertomassa saunatrendeistä ja esittelemässä tuotteitaan. Harvian markkinointi- ja brändijohtaja Päivi Juolahti on kuvassa oikealla.
Trendisanoja, jotka liittyvät tämän päivän saunakulttuuriin, ovat contrast therapy ja thermal wellness.
– Lämpimän ja kylmän yhdistäminen siis, Juolahti tiivistää.
– Niin sauna kuin avantokin vaikuttavat verenkiertoon, vastustuskykyyn ja palautumiseen. Unen laatukin saattaa parantua.
Nautti saunasta miten tahansa, sen valtti on kokonaisvaltaisuus.
– Sauna hellii kehoa, mieltä ja sielua, ja lisäksi sillä on sosiaalinen aspekti. Moni suomalainen käy julkisessa saunassa, vaikka olisi sauna kotonakin. Se liittyy usein yhteisöllisyyden kokemiseen.
Juolahti toteaa, että Nordic lifestyle kiinnostaa nyt maailmalla. Sillä saralla Suomi, Lappi ja Levi saivatkin huimaa näkyvyyttä, kun portugalilainen huippufutari Cristiano Ronaldo julkaisi sosiaalisen median kanavissaan video- ja kuvamateriaalia saunasta ja avannosta Leviltä Immeljärven rannalta.
– Urheilijat ja julkkikset tuovat huomiota, heillä on valtavat seuraajamäärät. Cristiano tavoittaa yli miljardi ihmistä, ja hänen vaimollaankin on miljoonia seuraajia. Kun he jakavat saunakokemuksiaan osana omaa elämäntyyliään, se on puhuttelevaa.
Ronaldon vanavedessä
Kuka sitten lämmitti Cristianolle saunan? No Takkusen Esko tietenkin, Immelkartanon isäntä ja saunamajuri.
Käyn kesäkuun toisella viikolla Immelkartanossa aistimassa, jättikö perhe tähtipölyä jälkeensä, mutta kas, lauttasauna onkin remontissa. Takkunen kertoo, että Cristianon vierailun jälkeen pihassa kyllä kävi kuhina.
– Vaikka yrityksen nimeä ei ollut mainittu missään, seuraavana päivänä täällä oli lehtikuvaajat kuvaamassa avantoa ja saunaa ja jalanjälkiäkin, Takkunen nauraa.
– On meillä käynyt Tanskan kuningaskin, mutta ihmisiä ne ovat siinä missä muutkin. Otamme kaikki vastaan tavallisina asiakkaina, eikä erikoisjärjestelyjä tehdä, ellei asiakas niin halua. Kun Pepe [portugalilainen jalkapalloilija] kävi, hän halusi, ettei täällä ole samaan aikaan muita ryhmiä. Järjestimme sitten aikataulut siten, etteivät ryhmät risteä missään kohtaa. Mutta yleensä julkisuuden henkilöt pyörähtävät tuohon saunan eteen autolla ja pujahtavat sisälle. Ei niitä kukaan ehdi huomata.
Saunamajuri johdattaa minut sisälle lauttasaunaan. Laitos on yllättävän iso.
– Sauna on 16 hengelle mutta kyllä näille lauteille 20 mahtuu. Kantavuutta lautalla on niin paljon, että kestäisi vaikka 8000 saunojaa, Takkunen juttelee samalla, kun esittelee suunnitelmiaan saunan uudistamiseksi.
– Kiuas siirtyy tuonne, ja lauteet tänne. Lauteet ja seinät pitää uusia säännöllisesti. Täällä on niin kova kosteus ja lämpötilojen vaihtelu. Rungon olen hitsannut metallista, se on ikuinen, Takkunen hymähtää.
Jos saunalautalla lähdetään risteilylle, Esko Takkinen hoitaa ajamisen. Lautta kulkee 3,5 km/h eli vauhti ei ole päätä huimaava.
Lautta on neliö: 12 metriä kertaa 12 metriä. Aikamoinen tonnikeiju se myös on: lautan alla on betoniponttonit, ja itse sauna on rakennettu hirrestä.
– Veneeksi lautta on rekisteröity, mutta eihän tämä oikein millään tavalla ole vene, vaan kantikas laatikko, joka liikkuu moottorin voimalla.
Jalaskopista liikkeelle
Käymme kurkkaamassa kuuluisat portaat, joita pitkin Ronaldo askelsi Immeljärveen.
– Kova äijä se on. Ensin se oli kolmisen minuuttia avannossa ja sitten nousi sieltä paljain jaloin ja käveli ulkovessaan. Urheilijat varmasti harrastavat kylmäaltistusta. Pakko sillä on olla kokemusta, kun ajattelee, että Portugalista tulee tulikuuma mies ja on kolme minuuttia avannossa, Takkunen päivittelee.
Rannassa on myös savusauna. Pukuhuoneen seinällä roikkuu vanha maalaus, jossa näkyy alkuperäinen saunarakennus vuosikymmenten takaa. Immelkartanon saunapalveluiden historia ylettyy 90-luvun alkuun.
– Olimme kaveriporukalla ihan eri järven rannalla viettämässä aikaa. Teimme avannon, ja muuan hiihtäjä siihen eksyi ja kysyi, voisiko käydä avannossa. Sauna oli lämpimänä, mutta sitä hiihtäjä ei tarvinnut. Mulahti vain avantoon, kuivatteli tuulessa, puki ja jatkoi matkaansa. Siitä se jäi kytemään ajatus, Takkunen muistelee.
Savusaunan pukuhuoneen seinällä roikkuu taulu, josta näkee, miltä Immelkartanon ranta näytti vuosikymmeniä sitten.
Vuoden 1994 tammikuussa Takkunen veisteli pikkuruisen sauna-pukuhuonekopin ja ajoi sen Immeljärvelle.
– Ajattelin ensin jättää kopin rantaan, mutta sitten mietin, että laitan sen jäälle pölkkyjen nokkaan, jotta siitä pääsee uimaan avantoon. Pienihän se koppi oli, mutta kolme vuotta mentiin sillä konseptilla. Tein muita töitä ja töiden lomassa lämmittelin saunaa. Kyläläiset miettivät, että joko pitää valkotakkiset kutsua, Takkunen nauraa.
Kun kysyntä kasvoi, tila kävi pieneksi. Takkunen tuumaili, josko rakentaisi lisää jalassaunoja, mutta sai lopulta idean lauttasaunasta.
– Ei minulla ollut piirustuksia eikä suunnitelmia, tein vain. Ostin Helsingistä Lauttasaaresta Marinetekilta betoniponttonit. Timo-taikuri oli muuten silloin minulla kesäpoikana ja ruuvasi yhden akkukoneen verran ruuveja. Jossain siinä viidennen tuhannen ruuvin kohdalla kone kärähti ja Timo lopetti hommat.
Saunalautalla seilattiin ensimmäisen kerran vuonna 1998. Lautassa on yhä sama pohja, mutta sisustaa pitää uusia kovan käytön vuoksi. Lauttasauna sai vuonna 1997 kaverikseen savusaunan, joka niin ikään on edelleen toiminnassa. Kun vielä pari vuotta myöhemmin kunnostettiin tilan päärakennus, syntyi Immelkartano.
Kesä saisi näkyä varausvihkossa
Oli maailmalla saunatrendit mitä tahansa, Immelkartanossa luotetaan perinteiseen suomalaiseen saunakulttuuriin ripauksella lappilaista eksotiikkaa.
– Meillä on tarjolla sellainen arktinen kaste, pikkujuttu Immeljärvestä. Sana immel on saamea ja tarkoittaa Lapin jumalaa, eli Immeljärvihän on siis Lapin jumalten järvi. Kun käy järvessä ennen saunaa, puhdistuu sielu, mieli ja omatuntokin. Siihen kun ottaa vielä pikkukuksallisen taikajuomaa päälle, hoituu sisäinenkin puhdistus, Takkunen myhäilee.
Jos saunalautalla lähdetään risteilylle, Esko Takkinen hoitaa ajamisen. Lautta kulkee 3,5 km/h eli vauhti ei ole päätä huimaava.
Ohjelmanumero on ollut erityisen kysytty yritysryhmien keskuudessa. Takkunen harmittelee, että yritysryhmät ovat vuosikymmenten saatossa vähentyneet, samoin kotimaiset asiakkaat.
– Ulkomaalaisten määrä on sen sijaan kasvanut. Viime talvena joulu-, tammi- ja helmikuu olivat kovempia kuukausia kuin huhtikuu.
Ulkomaalaisille asiakkaille avanto on ehkä saunaakin kovempi kokemus.
– Opastuksen se aina vaatii, mutta 99 asiakasta sadasta kyllä kokeilee avantoa. Se on sellainen joukkohysteria, kun kukaan ei halua olla luuseri.
Saunan keskilämpötila on yleensä 70 astetta.
– Nyt ei tietenkään ole enää ollut venäläisiä, mutta ne haluavat älyttömän kuuman saunan. Pitää olla sen sata astetta.
Takkunen aikoo rakentaa rantaan jossain vaiheessa yhden uuden saunan lisää.
– Siihen on jo kaavoituksellisessa mielessä valmiudet, hän kertoo.
Mutta entä lauttasauna, miksi sitä remontoidaan kesällä, kun järvi on lopultakin vapaa jäistä ja suorastaan kutsuu laineille?
– Se vain on niin, että kesällä on hiljaista. Vaikka kuinka kesää hehkutetaan, se ei näy tilausvihkossa.
Kesäretkiä saunalla on toki kuitenkin tehty. Onko koskaan käynyt niin, että saunojalle olisi iskenyt merisairaus – vai pitäisikö tässä kohtaa puhua järvisairaudesta?
– Sitä vaaraa ei ole, kun tämä liikkuu niin hitaasti. Maksiminopeus on 3,5 kilometriä tunnissa, saunamajuri nauraa.
– Koko lautan historian aikana on ollut kaksi kertaa niin kova tuuli, etten lähtenyt lautalla järvelle. Viimeksi niin kävi viime syksynä ja sitä ennen 15 vuotta sitten. Ei se tuulessa kaadu, mutta takaisin tulo saattaa käydä mahdottomaksi kovalla vastatuulella.
Vinkkejä puukiukaan käyttöön
1) Älä tuhlaa energiaa, käytä kuvia puita.
2) Jos kiukaassa on pesuvesisäiliö, täytä se ennen sytyttämistä.
3) Aseta puut tulisijaan vaakatasoon, jätä puolet tulipesästä tyhjäksi.
4) Aseta puiden päälle pienemmät sytykepuut ja kiehiset.
5) Sytytä sytykkeet useammasta kohdasta. Lisää puita, kun puut palavat kunnolla.
6) Kun lopetat saunomisen, varmista, että kiukaassa riittää lämpöä kuivattamaan saunan rakenteet.
Lähde: Harvia