Paleltaako?

Ihminen, Homo sapiens, on päiväntasaajan oloihin sopeutunut nisäkäslaji. Arktisella alueella karvapeitteetön kädellinen on täysin vieraalla maalla. Silti pohjoisen asukkaat selviävät pakkasessa – kiitos kekseliäiden aivojemme. Sydäntalven paukkupakkasista voi nauttia, kun ymmärtää, miten ihmiskeho toimii.

Liikkuminen lämmittää tehokkaimmin

Le­po­ti­las­sa keho tuot­taa läm­pöä pe­ru­sai­neen­vaih­dun­nan kaut­ta, mut­ta kyl­mäs­sä ym­pä­ris­tös­sä se ei rii­tä pi­tä­mään noin 37-as­teis­ta ke­ho­am­me läm­pi­mä­nä.

Lii­ke on te­hok­kain kei­no nos­taa ke­hon läm­pö­ti­laa, sil­lä li­has­työn ener­gi­as­ta jopa 80 pro­sent­tia muut­tuu läm­mök­si. Juok­se, hypi, hei­lu­ta kä­siä ja pump­paa var­pai­ta ja sor­mia. Het­kit­täi­nen te­ho­kas lii­kun­ta voi nos­taa läm­mön­tuo­tan­toa kym­men­ker­tai­sek­si le­poon ver­rat­tu­na. Ma­ta­la­syk­kei­nen pi­dem­pi­kes­toi­nen lii­kun­ta pi­tää läm­mön­tuo­tan­non 3–5-ker­tai­se­na le­po­ta­soon näh­den.

Lihasvärinä on varakeino

Tah­dos­ta riip­pu­ma­ton li­has­vä­ri­nä, hal­lit­se­ma­ton hy­ti­nä ja tu­ti­na, on eli­mis­tön oma va­ra­kei­no pa­le­lua vas­taan. Se voi vii­sin­ker­tais­taa läm­mön­tuo­tan­non le­po­ta­soon näh­den. Li­has­vä­ri­nä on kui­ten­kin ra­jal­li­nen re­surs­si ja va­ka­va merk­ki sii­tä, et­tä keho tais­te­lee py­sy­äk­seen läm­pi­mä­nä.

Syö ja juo lämmintä

Ruo­kai­lu ko­hot­taa ke­hon läm­mön­tuot­toa 10–15 pro­sent­tia. Läm­min ate­ria läm­mit­tää pa­rem­min kuin kyl­mä vä­li­pa­la, sil­lä kyl­män ruu­an läm­mit­tä­mi­seen ku­luu ke­hon läm­pö­e­ner­gi­aa. Ruo­kai­lun läm­mit­tä­vä vai­ku­tus kes­tää yh­des­tä kah­teen tun­tia.

Älä unoh­da juo­mis­ta – kyl­mäs­sä nes­te­huk­ka voi yl­lät­tää, sil­lä ja­non tun­ne ei tule yh­tä her­käs­ti kuin hel­tees­sä. Raik­kaas­sa -20 as­teen läm­pö­ti­las­sa me­ne­te­tään pel­käs­tään hen­gi­ty­sil­man mu­ka­na jopa kak­si de­si­lit­raa vet­tä tun­nis­sa. Rank­ka fyy­si­nen suo­ri­tus vain li­sää nes­te­huk­kaa. Ota ter­mos­pul­lo mu­kaan ja juo läm­min­tä nes­tet­tä sään­nöl­li­ses­ti, vaik­ka ei ja­not­tai­si.

Pukeudu kerroksiin

Vaat­teis­sa kan­nat­taa suo­sia vil­laa ja flee­ceä, jot­ka eris­tä­vät il­maa ja läm­mit­tä­vät. Ker­ros­pu­keu­tu­mi­nen toi­mii kyl­mis­sä olois­sa: alus­ker­ros siir­tää kos­teu­den pois ihol­ta, vä­li­ker­ros si­too il­maa ja läm­mit­tää, ja kuo­ri­ker­ros es­tää tuu­len ja lu­men pää­syn si­sään.

Hyvät talvikengät ovat isot

Var­paat ovat herk­kiä pa­lel­tu­mil­le, vaik­ka ne oli­si­vat hy­vin suo­jas­sa ken­gis­sä. Lii­an tiu­kat tai hi­os­ta­vat ken­gät vii­len­tä­vät var­paat no­pe­as­ti. Hyvä tal­vi­ken­kä on vä­hin­tään yh­tä ko­koa isom­pi kuin nor­maa­li jal­ki­ne, jot­ta sen si­sään mah­tuu vil­la­suk­ka ja il­maa eris­teek­si. Vil­la on eri­no­mai­nen suk­ka­ma­te­ri­aa­li: se läm­mit­tää hie­man kos­te­a­na­kin ja siir­tää kos­teu­den pois ihol­ta toi­sin kuin puu­vil­la, joka si­too kos­teut­ta ja kyl­men­tää.

Sormet suojaan

Pal­jaat sor­met jääh­ty­vät no­pe­as­ti kyl­mäs­sä. Isot ruk­ka­set eris­tä­vät mer­kit­tä­väs­ti pa­rem­min kuin tiu­kas­ti is­tu­vat kä­si­neet. Nii­den al­le kan­nat­taa lait­taa ohu­et me­ri­no­vil­la­sor­mik­kaat.

Suojaa pää ja kasvot

Pal­jaan pään kaut­ta voi ka­ra­ta jopa 80 pro­sent­tia koko ke­hon läm­mös­tä 20 as­teen pak­ka­ses­sa. Pääs­sä säi­lyy hyvä ve­ren­kier­to myös kyl­mäs­sä, mikä li­sää läm­pö­huk­kaa. Pää­hi­ne on tal­vel­la oleel­li­nen va­rus­te.

Suo­jaa myös kas­vot esi­mer­kik­si tuu­bi­hui­vil­la, sil­lä nenä ja pos­ki­päät pa­lel­tu­vat vii­mas­sa her­käs­ti, jopa huo­maa­mat­ta. Kas­vo­jen oma ras­va toi­mii par­hai­ten pak­kas­voi­tee­na, jo­ten tal­vi­aa­mui­sin kas­vo­ja ei kan­na­ta pes­tä ai­na­kaan saip­pu­al­la.

Miten tunnistaa paleltuma?

Jos pos­ki­päi­tä ei enää tun­ne, on ai­ka ha­keu­tua läm­pi­mään tai nos­taa hui­vi kas­vo­jen eteen, et­tei pa­lel­tu­ma pa­he­ne. Tun­not­to­muus on jo merk­ki jon­ki­nas­tei­ses­ta pa­lel­tu­mas­ta. Se voi nä­kyä vaa­le­a­na, har­mah­ta­va­na tai tum­man­pu­nai­se­na laik­ku­na ihol­la. Pa­lel­tu­mia ei saa han­ga­ta tai läm­mit­tää kuu­mal­la. Huo­neen­läm­pö riit­tää pa­laut­ta­maan ve­ren­kier­toa vä­hi­tel­len. Voit myös hyö­dyn­tää ke­hon omaa läm­pöä ja esi­mer­kik­si läm­mit­tää pos­kia kä­sien vä­lis­sä. Mi­kä­li iho­a­lue tum­me­nee, sii­hen tu­lee rak­ku­loi­ta, tai iho ei muu­ten pa­lau­du koh­tuul­li­ses­sa ajas­sa, ha­keu­du lää­kä­riin.

Kylmäänkin tottuu

Jo kah­den vii­kon sään­nöl­li­nen kyl­mä­al­tis­tus – esi­mer­kik­si tal­vi­nen ul­koi­lu tai avan­tou­in­ti – pa­ran­taa kyl­män­sie­toa jopa 70 pro­sent­tia. Täy­si so­peu­tu­mi­nen tal­vi­o­loi­hin ta­pah­tuu noin kuu­kau­des­sa. So­peu­tu­mi­nen on sekä fy­si­o­lo­gis­ta et­tä psy­ko­lo­gis­ta: keho te­hos­taa läm­mön­sää­te­ly­ään ja mie­li tot­tuu vii­ley­den tun­tee­seen. Sik­si poh­joi­sen asuk­kaat pär­jää­vät pa­rem­min kyl­mäs­sä kuin ete­län vie­rai­li­jat.

Säätele vauhtia

Sel­viy­ty­mi­nen kyl­mäs­sä vaa­tii suun­ni­tel­mal­li­suut­ta. Mi­kä­li vie­tät pi­dem­män ai­kaa pak­kas­ke­lis­sä, on tär­ke­ää vält­tää hi­koi­lua. Pu­keu­du niin, et­tä läh­ties­sä­si liik­keel­le on hie­man vii­leä. Sil­loin hiki ei pää­se heti yl­lät­tä­mään. Lii­ku mie­lui­ten sel­lais­ta vauh­tia, et­tei­vät vaat­teet hi­os­tu, sil­lä py­säh­ty­es­sä kos­teus vii­len­tää ke­hon no­pe­as­ti.

Kun keho ei kestä – hypotermia

Ta­sa­läm­pöi­se­nä eläi­me­nä ke­hom­me läm­pö­ti­la py­syy nor­maa­lis­ti noin 37 as­tees­sa. Kyl­mäs­sä eli­mis­tö jou­tuu te­ke­mään val­ta­vas­ti työ­tä yl­lä­pi­tääk­seen tä­män ta­son. Hy­po­ter­mia tar­koit­taa ke­hon si­sä­läm­pö­ti­lan las­kua al­le 35 as­teen. Sil­loin läm­mön­tuo­tan­to ei enää rii­tä kor­vaa­maan kyl­mäs­sä me­ne­tet­tyä läm­pöä. En­si­oi­rei­ta ovat voi­ma­kas pa­le­le­mi­nen, tä­ri­nä ja köm­pe­lyys. Mi­kä­li li­has­vä­ri­nä lak­kaa, puhe puu­rou­tuu ja liik­keet hi­das­tu­vat, on keho vaa­ras­sa. Hy­po­ter­mi­nen ih­mi­nen on vie­tä­vä suo­jaan ja läm­pi­mään. Mä­rät vaat­teet vaih­de­taan kui­viin, ja läm­mit­tä­mi­nen aloi­te­taan rau­hal­li­ses­ti: peit­teil­lä, ke­hon läm­möl­lä tai läm­pi­mil­lä juo­mil­la. Kuu­maa vet­tä ja äkil­lis­tä läm­mi­tys­tä on väl­tet­tä­vä, sil­lä ne voi­vat hei­ken­tää ve­ren­kier­toa en­ti­ses­tään.

Pää­läh­tee­nä käy­tet­ty: Suo­men puo­lus­tus­voi­mat tal­vi­kou­lu­tu­so­pas 2004