Perinteisen latukahvilaherkun lisäksi Rauduskylän latukahvilassa voi nauttia myös suolaisen tai makean arktisen vohvelin.

Perinteisen latukahvilaherkun lisäksi Rauduskylän latukahvilassa voi nauttia myös suolaisen tai makean arktisen vohvelin.

Rauduskylän latukahvila uudistui – vohveleita ja taidetta perinteisten herkkujen lisäksi

Tiina Puputti
6.3.2026

Rau­dus­ky­län la­tu­kah­vi­la on ol­lut tä­män tal­vi­kau­den uu­sien yrit­tä­jien kä­sis­sä. Pe­rin­teis­tä tau­ko­paik­kaa pyö­rit­tä­vät nyt yrit­tä­jä­pa­ris­kun­ta Noo­ra Hei­kin­hei­mo ja Timo He­la­ni­va. La­tu­kah­vi­lan li­säk­si heil­lä on mök­ki­huo­lin­taa Le­vil­lä sekä sii­vous- ja ca­te­ring-pal­ve­lu­ja Kit­ti­län alu­eel­la. Kol­me­na ke­sä­nä he ovat pi­tä­neet Mik­ko­lan ke­sä­kah­vi­laa Kiis­ta­las­sa.

– Iso­van­hem­pa­ni asui­vat ai­koi­naan Rau­dus­ky­läs­sä, jo­ten en tul­lut tän­ne ihan muu­ka­lai­se­na, He­la­ni­va hy­myi­lee.

Pak­kas­mit­ta­ri näyt­tää –25 as­tet­ta, au­rin­ko pais­taa ja la­tu­kah­vi­la on juu­ri avat­tu. Suk­si­te­li­ne kah­vi­lan edes­sä on vie­lä tyh­jä, ja He­la­ni­va eh­tii is­tah­taa het­kek­si kah­vi­ku­pin ää­reen. Tuo­rei­den munk­kien tuok­su hii­pii keit­ti­ön puo­lel­ta.

– Edel­li­nen yrit­tä­jä piti kah­vi­laa yli kym­me­nen vuot­ta ja jäi nyt eläk­keel­le. El­lem­me oli­si ot­ta­neet ve­to­vas­tuu­ta, pai­kan ta­ri­na oli­si saat­ta­nut päät­tyä, hän ker­too.

En­nen avaa­mis­ta uu­det yrit­tä­jät re­mon­toi­vat kah­vi­lan yh­des­sä kit­ti­lä­läi­sen si­sus­tus­suun­nit­te­li­ja Ma­ri­ta Hä­mä­läi­sen kans­sa. Ai­em­min ky­lä­kaup­pa­na toi­mi­nees­sa ra­ken­nuk­ses­sa on run­saas­ti ti­laa, ja pa­ris­kun­ta ha­lu­si säi­lyt­tää sen ava­ruu­den ja va­loi­suu­den. He maa­la­si­vat sei­niä ja asen­si­vat tup­peen­sa­ha­tus­ta lau­dois­ta teh­dyt pa­nee­lit. Li­säk­si sei­nil­lä on van­ho­ja esi­nei­tä kau­pan ajal­ta sekä vii­den tai­tei­li­jan näyt­te­ly.

– Täl­lä kau­del­la esil­lä on Tiik­ku Mä­ki­ta­lon, Mar­ja-Tert­tu Puo­la­ka­na­hon, An­ja Sir­kan, Pek­ka He­la­ni­van ja Puu­te­ri­kuk­ka Sirk­ka­vaa­ran te­ok­sia, He­la­ni­va ker­too.

Lihapiirakka takaisin listalle

Uu­det yrit­tä­jät uu­dis­ti­vat la­tu­kah­vi­lan tuo­te­lis­taa en­nen ava­jai­sia. He­la­ni­va oli it­se tis­kin ta­ka­na kau­den alus­sa, kun si­sään tul­lut asi­a­kas tie­dus­te­li li­ha­pii­ra­koi­ta. Yrit­tä­jä jou­tui sa­no­maan, et­tei nii­tä enää ole lis­tal­la. Kun seu­raa­va­na­kin päi­vä­nä toi­nen asi­a­kas pyy­si li­ha­pii­rak­kaa, He­la­ni­va to­te­si, et­tä ky­sei­set tuot­teet pa­laa­vat nyt va­li­koi­maan.

Kaa­kao tai kuu­ma mehu ja munk­ki ovat myös Rau­dus­ky­län la­tu­kah­vi­lan asi­ak­kai­den kes­to­suo­sik­ke­ja. Kah­vi­las­sa on myös joka päi­vä tar­jol­la po­ron­mak­ka­ra­keit­toa sekä uu­tuu­te­na suo­lai­sia ja ma­kei­ta ark­ti­sia voh­ve­lei­ta.

– Sa­vu­po­ro-puo­luk­ka-voh­ve­li on sel­väs­ti suo­si­tuin voh­ve­lim­me. Mui­ta suo­lai­sia vaih­to­eh­to­ja ovat sa­vu­lo­hi-kuu­sen­kerk­kä- ja feta-nok­kos­pes­to-voh­ve­lit. Ma­keis­sa voh­ve­leis­sa ma­ku­ja ovat puo­luk­ka-ki­nus­ki, mus­tik­ka-val­ko­suk­laa ja oma suo­sik­ki­ni hil­la-tun­tu­ri­koi­vu, He­la­ni­va ker­too.

Tal­vi­kau­den alus­sa la­tu­kah­vi­las­sa ovat poi­ken­neet sekä kelk­kai­li­jat et­tä hiih­tä­jät – on­pa joku saa­pu­nut pai­kal­le po­rol­la­kin. Myös pai­kal­li­set ovat käy­neet pot­ku­reil­la ja läs­ki­pyö­ril­lä ter­veh­ti­mäs­sä uu­sia yrit­tä­jiä ja kat­sas­ta­mas­sa pai­kan uut­ta il­met­tä. Al­ku­vuo­den ki­reä pak­ka­nen on ve­rot­ta­nut hiih­tä­jien mää­rää, mut­ta He­la­ni­va us­koo, et­tä hiih­to­lo­mien jäl­keen kä­vi­jä­mää­rä li­sään­tyy.

– Pak­ka­set var­mas­ti al­ka­vat hel­lit­tää, ja ke­vät­han­get kut­su­vat tun­tu­riin. Osa hiih­tä­jis­tä tu­lee Kön­kääl­tä Tont­tu­las­ta ja osa hiih­tää Le­vil­tä Mar­ja-Lee­nan la­tu­kah­vi­lan kaut­ta, He­la­ni­va ker­too.

Kuumaa mehua pakkaspäivään

In­ga-Ma­ria Vaa­ra py­säh­tyy la­tu­kah­vi­lan pi­haan pipo huur­tees­sa ja pos­ket pu­nai­si­na. Hän aset­taa suk­sen­sa te­li­nee­seen ja kii­reh­tii läm­pi­mään. Kah­vi­las­sa hän ky­syy ih­me­tel­len, kuin­ka pal­jon pak­kas­ta oi­kein on. In­ga-Ma­ri­an mö­kil­lä Kou­ta­maal­la mit­ta­ri oli aa­mul­la näyt­tä­nyt –13 as­tet­ta.

– Jä­tin au­ton Le­vi­jär­ven ku­pee­seen ja hiih­din tän­ne noin 15 ki­lo­met­riä. Ajat­te­lin, et­tä väl­tän tä­nään ala­mä­kiä. Vii­ma tun­tuu kas­vois­sa niin kyl­mäl­tä, vaik­ka on tei­pit pos­kis­sa ja ne­näs­sä, hän sa­noo.

– Tän­ne on hie­no reit­ti: pal­jon ta­sais­ta suo­ta ja vä­lil­lä kau­nis­ta met­sää, jos­sa on tuu­len­suo­jas­sa, hän jat­kaa.

Inga-Maria Vaara valitsi Rauduskylän latukahvilan taukopaikaksi, koska reitti sinne oli tasaista ja kaunista maastoa.

Inga-Maria Vaara valitsi Rauduskylän latukahvilan taukopaikaksi, koska reitti sinne oli tasaista ja kaunista maastoa.

Kark­ki­las­ta hiih­to­lo­mal­le tul­lut In­ga-Ma­ria ai­koo hiih­tää vii­kon ai­ka­na 210 ki­lo­met­riä, kos­ka hiih­ti sen mää­rän myös nel­jä vuot­ta sit­ten. Nyt ta­ka­na ovat jo Le­vin kier­ros ja Muu­san lenk­ki. Lop­pu­vii­kol­la vuo­ros­sa ovat Aa­ke­nus­pir­tin lenk­ki ja Lou­ki­sen­vaa­ra.

– Pa­ras hiih­to­muis­to­ni on, kun hiih­din to­ka­luok­ka­lai­se­na Kät­kän len­kin, joka oli sil­loin 16 ki­lo­met­riä, hän hy­myi­lee ja suun­taa os­ta­maan kuu­maa me­hua.