Tee se itse! Mustikanlehdistä arktinen matcha-tee

Kahvihifistely saa siirtyä sivuun, nyt kuuluu maistella kirkkaan vihreitä matcha-latteja. Onko kuitenkaan tarpeen ostaa kallista japanilaista teelaatua vai löytyisikö Lapin luonnosta jokin vastaava kasvilaji meidän omaksi trendijuomaksemme? Levin Sanomien toimittaja testasi Lapin omaa superfoodia – mustikkaa.

So­si­aa­li­sen me­di­an ku­vas­ton mu­kaan matc­ha-juo­ma on nyt huip­put­ren­di­käs­tä. Kon­sep­ti on lois­ta­va: pie­ni mää­rä hi­nok­si pö­lyk­si jau­het­tua eri­tyis­tä Ja­pa­nis­sa kas­va­tet­tua vih­re­ää tee­tä pa­ka­taan kau­nii­seen purk­kiin, jon­ka pääl­le lai­te­taan kal­lis hin­ta­lap­pu.

Hak­sah­din it­se­kin tes­taa­maan, on­ko matc­ha niin eri­no­mais­ta kuin kau­niit inf­lu­ens­se­rit heh­kut­ta­vat. 30 gram­maa laa­du­kas­ta luo­mu-matc­haa mak­soi ne­tis­tä ti­lat­tu­na lä­hes 15 eu­roa. Ki­lo­hin­ta tuot­teel­la on mel­kein 500 eu­roa. Sa­mal­la os­tin suo­si­tel­lun, bam­bus­ta teh­dyn vis­pi­län, joka mak­soi toi­set 15 eu­roa.

Matc­ha ei var­si­nai­ses­ti liu­ke­ne ve­teen, vaan se pi­tää se­koit­taa osak­si nes­tet­tä, sus­pen­si­ok­si. Vis­pi­läl­lä tämä on hel­poin teh­dä, muu­toin jau­he vain paak­kuun­tuu poh­jal­le. En tie­dä on­ko ni­me­no­maan bam­bu­vis­pi­lä täs­sä oleel­li­nen – mie­he­ni to­kai­si ti­lauk­se­ni näh­ty­ään, et­tä oli­si voi­nut as­kar­rel­la vas­taa­van vis­pi­län ta­ka­pi­han pa­jus­ta.

Pa­ke­tin saa­vut­tua as­kar­te­lin in­nois­sa­ni en­sim­mäi­sen mais­ti­ais­ku­pil­li­sen – vat­ka­sin tee­lu­si­kal­li­sen matc­haa kuu­maan, mut­tei mis­sään ni­mes­sä kie­hu­vaan ve­teen. So­pi­va ve­den läm­pö­ti­la matc­haan on 70–80 cel­siu­sas­tet­ta. Kuu­mem­mas­sa ve­des­sä matc­han si­säl­tä­mät ter­vey­del­le hyö­dyl­li­set yh­dis­teet ha­jo­a­vat.

Ruohoisen kitkerä makunautinto

Ih­met­te­lin ta­sai­sen kirk­kaan vih­re­äk­si muut­tu­nut­ta nes­tet­tä het­ken ja mais­toin. Hyi­iii mi­ten kit­ke­rää! Ai­van kuin joi­si ta­ka­pi­han ruo­hoa! Ko­kei­lin matc­haa myös lat­te­na, mai­toon se­koi­tet­tu­na, ja se oli pal­jon pa­rem­paa, suo­ras­taan hy­vää. Tä­hän peh­me­ään, ruo­hoi­san mai­don ma­kui­seen ty­käs­tyin ai­dos­ti.

Sil­ti ha­lu­sin tes­ta­ta on­ko juu­ri matc­ha täs­sä oleel­li­nen vai voi­si­ko jau­hee­na käyt­tää jo­tain muu­ta. Var­mas­ti löy­täi­sin met­säi­sel­tä pi­hal­ta­ni kas­vin, joka mais­tui­si juo­mak­si se­koi­tet­tu­na vas­taa­val­ta. La­pin ly­hy­es­sä, mut­ta in­ten­sii­vi­ses­sä ke­säs­sä kas­vei­hin tii­vis­tyy eri­tyi­sen pal­jon kai­ken­lai­sia bi­oak­tii­vi­sia yh­dis­tei­tä, jo­ten ter­veys­vai­ku­tuk­sil­taan ta­ka­pi­han ark­ti­nen matc­ha voi­si ol­la jopa pa­rem­pi kuin Ja­pa­nis­ta len­nä­tet­ty kit­ke­rä luk­sus­tuo­te.

Läh­din ko­ti­met­sää­ni ke­rää­mään vaa­le­an­vih­rei­tä uu­sia mus­ti­kan­leh­tiä. Näis­sä tuo­reis­sa al­ku­ke­sän mus­ti­kan­ver­sois­sa pi­täi­si ter­veys­vai­ku­tuk­set ol­la ai­van hui­pus­saan: vi­ta­mii­ne­ja, ki­ven­näi­sai­nei­ta, kui­tu­ja ja po­ly­fe­no­le­ja.

Po­ly­fe­no­lit toi­mi­vat an­ti­ok­si­dant­tei­na, jot­ka ovat käy­tän­nös­sä ri­ta­rei­ta, jot­ka suo­jaa­vat so­lu­ja ha­pet­tu­mi­sen ai­heut­ta­mil­ta vau­ri­oil­ta. So­lut hyö­ty­vät an­ti­ok­si­dan­teis­ta vas­tus­ta­es­saan van­he­ne­mis­ta, au­rin­gon vau­ri­oi­ta, syö­pää sekä mo­nia mui­ta sai­rauk­sia.

Mus­ti­kal­la on ha­vait­tu myös tu­leh­dus­ta lie­vit­tä­vää vai­ku­tus­ta. On myös viit­tei­tä mus­ti­kan hyö­dyis­tä sil­mien ter­vey­del­le, mut­ta kaik­ki­aan tar­vit­tai­siin li­sää klii­ni­siä ko­kei­ta vah­vis­ta­maan ha­vain­to­ja.

Yh­tä kaik­ki, mus­tik­ka on siis vä­hin­tään yh­tä ter­veel­li­nen, el­lei vie­lä ter­veel­li­sem­pi kas­vi nau­tit­ta­vak­si kuin tee­pen­sas.

Mustikanlehdistä sitruksisen pehmeä juoma

Hur­rut­te­lin kas­vi­kui­vu­ris­sa ison lä­jän mus­ti­kan­leh­tiä mie­dol­la läm­möl­lä, kun­nes ne oli­vat ru­ti­kui­via. Nyt vih­doin olin pää­se­mäs­sä asi­aan – it­se juo­maan. Mu­ser­sin mort­te­lil­la leh­tiä hie­nok­si, yri­tin saa­da sii­tä yh­tä hie­noa pö­lyä kuin matc­ha­ni oli. Tee­lu­si­kal­li­nen mus­tik­ka­pö­lyä la­siin ja pääl­le 70-as­teis­ta vet­tä. Ja ei kun vis­paa­maan.

Kuivatut lehdet morteliin ja hienontamaan!

Yl­lät­tä­en pöly se­koit­tui ve­teen sa­mal­la ta­val­la kuin matc­ha­kin. Nes­teen väri muut­tui met­säi­sen vih­re­än­rus­ke­ak­si, jopa bei­gek­si, ei ai­van yh­tä hou­kut­te­le­van kirk­kaan vih­reä kuin matc­has­sa. Mut­ta si­säl­tö on tär­ke­äm­pi kuin ul­ko­nä­kö. En­sim­mäi­nen mais­ti­ai­nen, pyö­rit­te­lin läm­min­tä juo­maa het­ken suus­sa ja nie­lai­sin – sit­ruk­si­nen ja peh­meä, ker­ta­kaik­ki­sen hyvä maku! Hie­man se muis­tut­ti koi­vua, jos pi­täi­si joku miel­leyh­ty­mä ni­me­tä.

Mustikanlehti-matchan väri ei ole niin kaunis kuin kirkkaan vihreä matcha

Mus­ti­kan­leh­ti­juo­ma ei ol­lut lain­kaan kit­ke­rän ruo­hon kal­tai­nen, mis­tä yl­lä­tyin suu­res­ti. Voi­sin au­liis­ti juo­da juo­man täl­lai­se­naan, pi­din tee­mäi­ses­tä maus­ta.

Seu­raa­vak­si tes­ta­sin jau­het­ta lat­te­na – maku mai­to­juo­mas­sa ei muut­tu­nut pal­joa ve­si­poh­jai­ses­ta, eh­kä hie­nos­tu­neet aro­mit jopa ka­to­si­vat mai­don al­le. Pi­din ve­si­poh­jais­ta juo­maa pa­rem­pa­na. Huo­no­na puo­le­na huo­mi­oin, et­tei sus­pen­sio pysy kau­aa se­koit­tu­nees­sa muo­dos­sa, vaan mus­ti­kan­leh­ti­jau­he al­koi las­keu­tua la­sin poh­jal­le mel­ko pian vis­paa­mi­sen jäl­keen. Täy­tyy siis se­koi­tel­la juo­maa usein.

Brändiä työstämään

Tes­tin tu­los yl­lät­ti po­si­tii­vi­ses­ti – mus­ti­kan­leh­ti­juo­mas­sa to­del­la on po­ten­ti­aa­lia ark­ti­sek­si matc­hak­si. Se on pait­si ter­veys­pom­mi, myös yl­lät­tä­vän hy­vän­ma­kui­nen. Jään poh­ti­maan, pii­lee­kö matc­ha-lat­ten suo­sio lä­hin­nä sen ku­vauk­sel­li­ses­sa, kirk­kaan vih­re­äs­sä vä­ris­sä? Ja tie­tys­ti hy­väs­sä brän­däyk­ses­sä. Maul­le ai­na­kin löy­tyi heti haas­ta­ja.

Seu­raa­vak­si ai­on jat­kaa tes­te­jä kuu­sen­ker­kil­lä.

-------------------------

Mikä matcha?

Matc­ha on vih­reä tee, joka val­mis­te­taan sa­mas­ta tee­pen­saas­ta (Ca­mel­lia si­nen­sis) kuin muut­kin teet, mut­ta eri­tyi­sis­sä olo­suh­teis­sa. Pari viik­koa en­nen sa­don­kor­juu­ta tee­pen­saat pei­te­tään. Var­jos­tus säi­lyt­tää ter­vey­del­le hyö­dyl­li­siä ai­nei­ta ku­ten an­ti­ok­si­dant­te­ja sekä li­sää klo­ro­fyl­lin mää­rää leh­dis­sä, an­ta­en matc­hal­le tyy­pil­li­sen kirk­kaan vih­re­än vä­rin.

Ter­vey­del­le hyö­dyl­li­siä ovat eri­tyi­ses­ti vah­va­na an­ti­ok­si­dant­ti­na tun­net­tu EGCG sekä ami­no­hap­po L-te­a­nii­ni. Sa­mat ai­neet löy­ty­vät muis­sa­kin vih­reis­sä tee­laa­duis­sa, mut­ta matc­has­sa hyö­dyt tii­vis­ty­vät, sil­lä koko leh­ti juo­daan, kun muut tee­leh­det vain hau­du­te­taan ve­des­sä.

Matc­han vai­kut­ta­vat ai­neet: Run­saas­ti an­ti­ok­si­dant­te­ja, eri­tyi­ses­ti EGCG (epi­gal­lo­ka­te­kii­ni­gal­laat­ti), ami­no­hap­po L-te­a­nii­ni vai­kut­taa rau­hoit­ta­vas­ti, mut­ta ei vä­syt­tä­väs­ti, ko­fei­i­nia on enem­män kuin vih­re­äs­sä tees­sä.