Testissä Kätkän uusi talvireitti

Haastava nousu, palkitseva lasku ja huikeat näköalat – kokonaisuutena reitti on 5/5 ja kaiken hehkutuksen arvoinen.

Le­vin tal­viul­koi­lu­mah­dol­li­suu­det pa­ra­ni­vat mer­kit­tä­väs­ti, kun Kät­kä­tun­tu­ril­le avat­tiin uu­si huol­let­tu tal­vi­reit­ti. Reit­ti mah­dol­lis­taa nou­sun tun­tu­rin la­el­le saak­ka il­man lu­mi­ken­kiä.

Uu­si tal­vi­reit­ti pal­ve­lee sekä kä­ve­li­jöi­tä et­tä fat­bi­ke-pyö­räi­li­jöi­tä. Reit­ti al­kaa Im­mel­jär­ven ete­lä­pääs­tä ja kul­kee suo­si­tun Kät­kän laa­vun kaut­ta ai­na 500 met­rin kor­keu­teen tun­tu­rin hui­pul­le.

Rei­tin ra­ken­ta­jat heh­kut­ti­vat Kät­kä­tun­tu­rin tal­vi­reit­tiä sii­hen mal­liin, et­tä odo­tuk­set oli­vat kor­ke­al­la, kun kä­vim­me tes­taa­mas­sa sitä lä­hes heti avaa­mi­sen jäl­keen toi­sel­la hiih­to­lo­ma­vii­kol­la.

Ei ihan ensikertaisille

Im­mel­jär­ven tun­tu­mas­ta al­ka­va reit­ti on ko­ko­nai­suu­des­saan ai­na­kin pyö­räl­lä haas­ta­va ja vaa­tii jon­kin ver­ran ko­ke­mus­ta, jota voi hank­kia esi­mer­kik­si Le­vi­tun­tu­rin tal­vi­rei­teil­tä.

Rei­tin haas­teis­ta saa­daan heti al­kuun oi­va ja ikä­vä esi­merk­ki, kun vas­taan tu­lee ul­ko­maa­lais­ten tu­ris­tien ryh­mä, jon­ka yk­si jä­sen on kaa­tu­nut pyö­räl­lä ja lou­kan­nut ol­ka­pään­sä. Hän ei kui­ten­kaan tar­vit­se vä­li­tön­tä lää­kin­näl­lis­tä apua, pys­tyy kä­ve­le­mään ja hä­nel­lä on apu­voi­mia mu­ka­na. Jo­ten pa­hoit­te­lut ta­pah­tu­nees­ta, pa­rem­paa voin­tia ja mat­ka jat­kuu.

Reitti on kaksisuuntainen, joten vastaan voi tulla kulkijoita.

Reitti kulkee hyvin lyhyen pätkän yhteiskäyttöreittinä hiihtäjien kanssa. Vaikka ajatus tuntuu aluksi hieman oudolta, baana on ajettu niin leveäksi, että siihen mahtuvat kaikki.

Reit­ti kul­kee hy­vin ly­hy­en pät­kän yh­teis­käyt­tö­reit­ti­nä hiih­tä­jien kans­sa. Vaik­ka aja­tus tun­tuu aluk­si hie­man ou­dol­ta, baa­na on ajet­tu niin le­ve­äk­si, et­tä sii­hen mah­tu­vat kaik­ki.

Pian edes­sä on­kin Kät­kän laa­vun la­tu­kah­vi­la. Pi­kai­nen stop­pi sii­nä, ja pian sen jäl­keen al­kaa­kin nou­su koh­ti Kät­kä­tun­tu­rin huip­pua.

Reitillä on myös Kätkän laavu -latukahvila.

Kätkän laavun -latukahvilassa on myös huussit.

Nou­su on pai­koin jyrk­kää, mut­ta se on suun­ni­tel­tu niin, et­tä se on säh­kö­a­vus­tei­sel­la pyö­räl­lä ajet­ta­vis­sa.

Jos joku vie­lä luu­lee, et­tä säh­kö­pyö­räi­ly ei ole kun­toi­lua tai jopa ur­hei­lua, kan­nat­taa käy­dä ko­kei­le­mas­sa nou­sua Kät­kän pääl­le.

Ai­kan­sa ylä­mä­keä tai­val­let­tu­aan nä­ky­mät ym­pä­ris­töön avau­tu­vat kun­nol­la, ja sa­mal­la ym­mär­tää, mik­si mai­se­ma on niin ar­vo­kas.

Tyk­ky­lu­mel­la ko­ris­tel­lut puut ja au­rin­gon­sä­teis­sä hel­mei­le­vä han­ki te­ke­vät rei­tis­tä nä­ke­mi­sen ja ko­ke­mi­sen ar­voi­sen.

Pian avau­tuu nä­ky­mä myös Kät­kän hui­pul­le, mut­ta ylä­mä­keä on vie­lä jäl­jel­lä ihan riit­tä­väs­ti.

Uusi talvireitti mahdollistaa nousun tunturin laelle myös pyörällä.

Huipun näkymät palkitsevat

Huip­pua koh­ti men­tä­es­sä reit­ti on vie­lä tuo­ree­na pai­koin upot­ta­va, ja pyö­rää jou­tuu työn­tä­mään muu­ta­mas­sa koh­das­sa. On myös mah­dol­lis­ta, et­tä tuu­li tui­ver­taa rei­tin pai­koin um­peen, jol­loin pyö­rää jou­tuu ta­lut­ta­maan.

Peh­me­ään poh­jaan on li­säk­si piir­ty­nyt ka­pei­den maas­to­pyö­rän ren­kai­den jäl­kiä sy­vik­si urik­si, mikä ei ole rei­til­le hy­väk­si. Kät­kän tal­vi­rei­til­le suo­si­tel­laan­kin vain le­ve­ä­ren­kai­sia fat­bi­ke­ja.

Kät­kän hui­pun tun­tu­mas­sa kul­ki­joi­ta odot­taa avo­nai­nen laa­vu ja puu­va­ja, jon­ne toi­mi­te­taan pui­ta. Tu­le­vai­suu­des­sa laa­vu on tar­koi­tus kor­va­ta ko­dal­la.

Ko­dal­ta on vie­lä pie­ni nou­su Kät­kän hui­pul­le, jos­ta avau­tu­vat hui­ke­at nä­ky­mät vie­rei­sel­le Le­vil­le sekä Pal­lak­sel­le ja Yl­läk­sel­le.

Kou­ral­li­nen au­rin­gon­las­kun met­säs­tä­jiä on saa­pu­nut pai­kal­le kä­vel­len, lu­mi­ken­gil­lä ja pyö­räl­lä.

Kätkätunturin uusi talvireitti kulkee tykkylumisten puiden ja avaran tunturimaiseman halki.

Kätkän huipun tuntumassa on laavu ja puuvaja. Tulevaisuudessa laavu on tarkoitus korvata kodalla.

Fatbike-pyöräily Kätkätunturin huipulla auringonlaskun aikaan on kokemus, jota ei heti unohda.

Pitkä lasku on pyöräilyn juhlaa

Kun sa­tu­mai­sen kau­nis au­rin­gon­las­ku on ohi, on ai­ka aloit­taa pit­kä las­ku alas.

Ai­van yl­hääl­lä poh­ja on vie­lä peh­meä, mikä tie­tää pa­ria muk­sah­dus­ta, mut­ta pian al­kaa sel­lai­nen ral­lat­te­lu, jota pyö­räl­lä pää­see har­voin ko­ke­maan täl­lai­sis­sa olo­suh­teis­sa. Mut­kia on juu­ri so­pi­vis­sa koh­dis­sa, et­tei vauh­ti pää­se yl­ty­mään lii­kaa.

On myös syy­tä muis­taa, et­tä reit­ti on kak­si­suun­tai­nen, jo­ten vas­taan voi tul­la kul­ki­joi­ta. Sik­si jar­ru­tus­mat­kan on ol­ta­va koko ajan tie­dos­sa ja nä­ky­vis­sä.

Kät­kän laa­vul­ta reit­ti jat­kuu vie­lä suu­rim­mak­si osak­si ala­mä­ki­pai­not­tei­se­na ja kum­pui­le­va­na her­kut­te­lu­na lam­pun va­los­sa ai­na Im­mel­jär­vel­le saak­ka.

Kun ret­ken läh­tö- ja pää­te­pis­tee­nä toi­mi Ze­ro­point, mat­kaa ker­tyi yh­teen­sä noin 25 ki­lo­met­riä. Reit­tiä voi kui­ten­kin ly­hen­tää huo­mat­ta­vas­ti. Im­mel­jär­ven jäl­keen noin 1,3 ki­lo­met­rin koh­dal­la er­ka­nee jyrk­kä reit­ti suo­raan Kät­kän hui­pul­le ja ta­kai­sin.

Pai­na­val­la säh­kö­fä­til­lä tes­ti­ryh­mä ei kui­ten­kaan läh­ti­si sitä las­ke­maan, ei­kä var­sin­kaan työn­tä­mään pyö­rää ylös. Kä­ve­li­jöil­le suo­ra reit­ti sen si­jaan tar­jo­aa hy­vän vaih­to­eh­don, jos hui­pul­le ha­lu­aa nous­ta il­man koko päi­vän tai­val­lus­ta.

Ko­ko­nai­suu­te­na reit­ti on 5/5 ja kai­ken heh­ku­tuk­sen ar­voi­nen.

Rei­tin ajan­ta­sai­nen kun­nos­tus­ti­lan­ne on tar­kis­tet­ta­vis­sa Le­vin In­fo­GIS-pal­ve­lus­ta.