Tiesitkö tätä ruskasta?

Kel­tais­ten ja orans­sien leh­tien vä­ris­tä vas­taa­vat ka­ro­te­noi­di-yh­dis­teet, kun taas pu­nai­sen vä­rin saa­vat ai­kaan an­to­sy­aa­nit. Pu­nai­sen vä­rin te­ke­mi­seen ku­luu puul­ta ener­gi­aa, mut­ta kel­tai­nen väri syn­tyy il­man pon­nis­te­lu­ja, si­vu­tuot­tee­na.

On mon­ta te­o­ri­aa, mik­si puu te­kee leh­dis­tään pu­nai­set. Yk­si se­li­tys liit­tyy sii­hen, et­tä an­to­sy­aa­nit ovat an­ti­ok­si­dant­te­ja, jot­ka toi­mi­vat suo­je­le­vien hen­ki­var­ti­joi­den lail­la. Ken­ties niil­lä on tär­keä roo­li suo­jel­la puun leh­tiä sii­nä vai­hees­sa, kun tär­kei­tä yh­dis­tei­tä siir­re­tään tal­vek­si tur­vaan. Ym­pä­ri maa­il­maa tie­de­tään, et­tä kas­vit muut­tu­vat eri­lai­sis­sa stres­si­ti­lan­teis­sa pu­nai­sek­si. Syk­syn suu­ret läm­pö­ti­la­vaih­te­lut yö­pak­ka­si­neen ovat kas­veil­le stres­saa­via. Täs­tä joh­tu­nee myös se, mik­si poh­joi­ses­sa rus­ka on pal­jon upe­am­pi vä­rie­si­tys kuin ete­läs­sä – La­pin al­ku­syk­syyn liit­tyy usein ää­re­viä läm­pö­ti­lo­ja. Niin­pä kas­vit tuot­ta­vat pal­jon an­ti­ok­si­dant­te­ja, eli an­to­sy­aa­ne­ja, suo­jak­si. Ja tämä stres­si­re­ak­tio nä­kyy meil­le upe­a­na pu­nai­se­na maa­rus­ka­na.

Puil­la­kin pu­nai­nen väri liit­ty­nee stres­siin, ai­na­kin osit­tain. Mut­ta tämä ei vält­tä­mät­tä ole koko to­tuus. Erään te­o­ri­an mu­kaan pu­nai­nen väri toi­mii va­roi­tuk­se­na kas­vin­syö­jil­le. Tar­kem­mis­sa tut­ki­muk­sis­sa on kui­ten­kin ha­vait­tu, et­tei­vät vaik­ka­pa kir­vat edes näe pu­nais­ta. Pu­nai­nen väri ken­ties toi­mii puul­le kuin nä­ky­mät­tö­myys­viit­ta, joka suo­je­lee leh­tiä kir­vo­jen hyök­käyk­sel­tä.