Espoolainen tulevaisuudentutkija on Levillä tuttu vieras. Halava käy tunturissa viidestä kuuteen kertaan vuodessa, sekä työn puolesta että vapaa-ajalla.

Espoolainen tulevaisuudentutkija on Levillä tuttu vieras. Halava käy tunturissa viidestä kuuteen kertaan vuodessa, sekä työn puolesta että vapaa-ajalla.

Tulevaisuudentutkija: ”Lappi on edelläkävijä”

Johanna Lipsanen
8.2.2024

Tulevaisuudentutkija Ilkka Halava haastaa totuttuja näkemyksiä kausityöstä ja kehottaa pohjoisen kuntia ja toimijoita tiiviiseen yhteistyöhön: ”Koko alueen pitäisi olla yhtenäinen ulkoilun ja ulkoilmaelämän keskittymä.”

Ete­lä-Eu­roo­pan kart­ta heh­kuu pu­nai­se­na, kun tu­le­vai­suu­den­tut­ki­ja Ilk­ka Ha­la­va aloit­taa di­ae­si­tyk­sen­sä.

− Es­pan­jan Va­len­ci­as­sa mi­tat­tiin vii­me elo­kuus­sa, kes­kel­lä pa­ras­ta lo­ma­kaut­ta, läm­pö­en­nä­tys 46,8 as­tet­ta. Se tar­koit­taa La­pin mat­kai­lul­le sel­ke­ää vies­tiä: kesä Vä­li­me­ren mais­sa ei tule enää ole­maan mat­kai­lu­se­son­kia, vaan ke­sä­a­jan mat­kai­lu siir­tyy koko ajan poh­joi­sem­mak­si.

Ha­la­va on saa­pu­nut Le­vil­le pää­pu­hu­jak­si Tu­le­vai­suu­den te­ki­jät hiih­to­kes­ku­sa­lu­eil­la -ta­pah­tu­maan. Se­mi­naa­ris­sa kes­kus­tel­laan sen ni­men mu­kai­ses­ti alan ja alu­een tu­le­vai­suu­des­ta mut­ta myös ha­e­taan konk­reet­ti­sia vink­ke­jä muun mu­as­sa rek­ry­toin­tiin ja mark­ki­noin­tiin. Ha­la­val­la vink­ke­jä on ko­sol­ti, mut­ta en­sin hän haas­taa kuu­li­jaa ky­see­na­lais­ta­maan to­tut­tu­ja us­ko­muk­sia.

Suo­mes­sa ei ole ai­em­paa tur­vat­to­mam­paa, päin­vas­toin. Kau­si­työ ei ole on­gel­ma vaan tu­le­vai­suu­den ihan­ne­työ. Kit­ti­län ei kan­na­ta kil­voi­tel­la Ko­la­rin tai Muo­ni­on kans­sa vaan ta­voi­tel­la yh­teis­työ­tä naa­pu­rei­den kes­ken.

Ha­la­va jat­kaa en­nä­tys­kuu­mas­ta vii­me vuo­des­ta ja il­mas­ton­muu­tok­sen vai­ku­tuk­sis­ta.

− Pla­neet­ta osoit­taa, mitä il­mas­ton­muu­tos tar­koit­taa. Tu­ris­ti ei mene ulos päi­vä­sai­kaan, kun läm­pö­ti­la on yli 40 as­tet­ta. Tämä sa­taa voi­mak­kaas­ti poh­joi­sen Suo­men laa­riin. Nyt on ra­ken­tu­mi­sen ja ra­ken­ta­mi­sen ai­ka, ja hy­vän elä­män kuva on muut­tu­mas­sa, hän sa­noo.

Outdoors-keskittymä

Es­poo­lai­nen tu­le­vai­suu­den­tut­ki­ja on Le­vil­lä tut­tu vie­ras. Ha­la­va käy tun­tu­ris­sa vii­des­tä kuu­teen ker­taan vuo­des­sa, sekä työn puo­les­ta et­tä va­paa-ajal­la. Tois­sa vuon­na hän jopa os­ti ton­tin Kal­los­ta.

− Poh­joi­sen ole­mus kiin­nos­taa, sen vah­vuus, sel­keys ja voi­ma.

Mikä poh­joi­ses­sa sit­ten on eri­tyis­tä, mit­kä ovat tä­män alu­een val­tit? Ha­la­va miet­tii to­vin ja vas­taa.

− Ta­ri­na­poh­ja ja out­doors-elä­män­ta­pa. Tääl­lä ha­lu­taan elää so­pu­soin­nus­sa luon­non kans­sa. Tääl­lä on puh­das­ta ja var­mas­ti tal­vi. Ja nyt on myös tur­val­lis­ta.

Tur­val­li­suu­den Ha­la­va nos­taa esiin sekä se­mi­naa­rie­si­tyk­ses­sään et­tä myö­hem­min haas­tat­te­lus­sa. Muut­tu­nut tur­val­li­suus­ti­lan­ne pi­täi­si hä­nen mu­kaan­sa nä­kyä jo tä­män vuo­den mark­ki­noin­nis­sa.

− Mo­net tu­ris­tit ja pää­o­ma­si­joit­ta­jat ovat pi­tä­neet Suo­mea tur­vat­to­ma­na Ve­nä­jän-ra­jan ta­kia. Nyt maa­ris­ki on käy­tän­nös­sä pois­tu­nut Na­toon liit­ty­mi­sen ja Yh­dys­val­tain ja Suo­men kah­den­vä­li­sen DCA-puo­lus­tus­so­pi­muk­sen myö­tä. Se, mi­ten kan­sain­vä­li­nen tu­ris­ti kat­soo Suo­mea, on muut­tu­nut sel­väs­ti ai­em­paa pa­rem­mak­si.

Ha­la­va odot­taa La­pin mat­kai­li­jap­ro­fii­lis­sa muu­tos­ta, kun myös poh­joi­sa­me­rik­ka­lai­set us­kal­tau­tu­vat ai­em­paa roh­ke­am­min Suo­meen. Poh­jois-Ame­ri­kas­ta kan­nat­taa ot­taa mal­lia suh­tau­tu­mi­ses­sa etäi­syyk­siin, hän sa­noo.

− Poh­joi­sa­me­rik­ka­lai­ses­ta nä­kö­kul­mas­ta Hel­sin­ki, Tam­pe­re ja Jy­väs­ky­lä ovat vie­rek­käin. Myös poh­joi­nen täy­tyy näh­dä yh­te­näi­se­nä alu­ee­na, jos­sa kah­den tun­nin mat­ka ei ole mi­tään täl­lai­ses­sa mai­se­mas­sa. Jos mie­ti­tään Suo­men to­del­lis­ta ole­mus­ta, niin pää­kau­pun­ki­seu­tu, jär­vi-Suo­mi, Lap­pi ja ran­nik­ko on hy­vin oi­ke­an­tyyp­pi­nen jako, jon­ka kan­sain­vä­li­nen tu­ris­ti ym­mär­tää. Sen mu­kaan pi­täi­si or­ga­ni­soi­da te­ke­mi­set.

Ha­la­va nä­kee Poh­jois-Suo­men yh­te­näi­se­nä out­doors- eli ul­koi­lu- ja ul­koil­ma­e­lä­mä­kes­kit­ty­mä­nä, jos­sa mat­kai­li­jan pi­täi­si pys­tyä ma­joit­tu­maan yh­tä lail­la Ro­va­nie­mel­lä, Le­vil­lä tai Kuu­sa­mos­sa ja suun­na­ta siel­tä sa­moi­hin ak­ti­vi­teet­tei­hin ja pal­ve­lui­hin.

− Tämä edel­lyt­täi­si lii­ken­neyh­teyk­sien pa­ran­ta­mis­ta, mut­ta lo­gis­tii­kan jär­jes­tä­mi­nen ei ole yli­voi­mai­nen ky­sy­mys. Alu­ei­den vä­lil­lä voi­si ol­la met­ro­mai­ses­ti toi­mi­va bus­siyh­teys, siis ren­kail­la ja pääs­töt­tö­mäs­ti, hän ide­oi.

Val­ti­on to­teu­tet­ta­vak­si lii­ken­neyh­teyk­siä ei kui­ten­kaan kan­na­ta jät­tää, hän ar­vi­oi.

− Val­ti­o­ve­toi­suus on mah­do­ton­ta, sii­hen val­ti­ol­la ei ole ra­ho­ja. Tämä kan­nat­tai­si to­teut­taa yk­si­tyi­ses­ti, hän sa­noo.

Edellä muuta maata

Ul­koi­lu­kes­kit­ty­mä­nä Lap­pi on Ha­la­van mu­kaan edel­lä muu­ta Suo­mea.

− 2030-lu­vul­la jo­kai­nen työ­yh­tei­sö ym­mär­tää, et­tä sen tu­lee ol­la lii­kun­ta­or­ga­ni­saa­tio. Elä­män­ta­pa, jos­sa en­sin is­tu­taan kah­dek­san tun­tia ja sit­ten seu­raa­vat kah­dek­san tun­tia kun­tou­du­taan sii­tä, ei tule jat­ku­maan. Lap­pi­lai­nen elä­män­tyy­li on liik­keel­lä ole­mis­ta: tääl­lä ol­laan jo siel­lä, mi­hin muu Suo­mi on vas­ta tu­los­sa, hän sa­noo.

La­pin oli­si syy­tä ol­la yl­peä sii­tä, et­tä se te­kee asi­oi­ta en­nen mui­ta.

− Koko työ­e­lä­mä muut­tuu ja liik­kuu sii­hen suun­taan, et­tä 2040-lu­vul­la työ­tä te­ke­vis­tä vain 40 pro­sent­tia te­kee töi­tä va­ki­tui­ses­sa palk­ka­työ­suh­tees­sa. Ih­mi­set ha­lu­a­vat enem­män au­to­no­mi­aa ja it­se­mää­rää­mi­soi­keut­ta sekä jous­ta­vuut­ta työn­te­koon. Täs­sä kat­son­nas­sa kau­si­työ ei edus­ta on­gel­maa vaan vah­vuut­ta, tu­le­vaa.

Ha­la­va poh­tii, kuin­ka ul­ko­mail­ta Suo­meen tu­le­va kau­si­työ­läi­nen ko­kee kau­si­työn seik­kai­lu­na.

− Työ on kaik­kea muu­ta kuin tyl­sää, ja li­säk­si se on koh­taa­mis­työ­tä, mitä kaik­ki työ 2030-lu­vul­la tu­lee ole­maan. Vii­den vuo­den si­säl­lä te­ko­ä­ly­rat­kai­sut muut­ta­vat pal­jon ja pal­jas­ta­vat, et­tä hir­ve­än mo­nen suo­ma­lai­sen palk­ka­työ on en­na­koi­ta­vaa. Sel­lai­nen työ on help­po teh­dä ko­neen kans­sa. Tämä ei tar­koi­ta työt­tö­myyt­tä vaan sitä, et­tä yk­sit­täi­sen työn­te­ki­jän kyky tuot­taa ar­voa mo­nin­ker­tais­tuu, hän ar­vi­oi.

Mut­ta kuin­ka ul­ko­mail­ta tai ko­ti­maas­ta tu­le­va kau­si­työ­läi­nen sit­ten pär­jää ta­lou­del­li­ses­ti? Mil­lä hän elää lop­puo­san vuot­ta?

Ha­la­va huo­ah­taa.

− Olen jo 15 vuot­ta pu­hu­nut sii­tä, kuin­ka Levi on eri­no­mai­nen koh­de yli 50-vuo­ti­aal­le eu­roop­pa­lai­sel­le tu­ris­til­le. Tääl­lä on siis­tiä, puh­das­ta ja hy­vät pal­ve­lut − sil­loin kun joku vain on pai­kal­la. Il­mei­nen vas­taus on, et­tä kau­si­työn­te­ki­jän toi­nen puo­li vuo­des­ta koos­tui­si ke­sä­ak­ti­vi­tee­teis­ta tääl­lä. Sitä aja­tus­ta vain pi­täi­si nos­taa enem­män esiin!

Hän jat­kaa vi­si­oin­tia.

− Le­vil­lä voi­si ol­la ke­sä­mat­kai­luun eri­kois­tu­nut mat­kai­lu­a­lan toi­mi­ja, joka hou­kut­te­li­si tän­ne nii­tä mat­kai­li­joi­ta, jot­ka pe­rin­tei­ses­ti me­ne­vät juu­ri esi­mer­kik­si Es­pan­jaan. Siel­lä tu­ris­ti ei enää voi ke­säl­lä tur­val­li­ses­ti ol­la, mut­ta tääl­lä läm­pöä on 20−25 as­tet­ta. Tä­män alu­een ar­vo nou­see. Jo en­si ke­sä­nä pai­no­pis­te muut­tuu.

Ulkopuolelta näkee paremmin

Jos suh­tau­tu­mi­nen ke­sä­mat­kai­lun mah­dol­li­suuk­siin kai­paa muu­tos­ta, sitä kai­paa Ha­la­van mu­kaan myös se, kuin­ka opis­ke­li­jat näh­dään.

− Suo­mes­sa on ikä­ra­sis­ti­nen ra­ken­ne, ja mei­dän pi­tää skar­pa­ta sii­nä, mi­ten kat­som­me opis­ke­li­joi­ta. He tu­le­vat ra­ken­ta­maan tu­le­vai­suu­den yri­tyk­siä. Pe­rus­vies­ti­ni yrit­tä­jil­le on, et­tä kan­nat­taa ar­vos­taa eri su­ku­pol­vien ky­vyk­kyyt­tä. Jos toi­mi­sin yrit­tä­jä­nä La­pis­sa, ko­ko­ai­sin am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lun kan­sain­vä­li­sis­tä opis­ke­li­jois­ta vii­den hen­gen ryh­män ad­vi­sor-teh­tä­vään. Opis­ke­li­joi­ta kan­nat­taa ot­taa kes­kus­te­lu­kump­pa­neik­si sel­lai­seen roo­liin, mis­sä heil­lä on oi­keus pu­hua.

Ha­la­van ide­oi­mas­sa ad­vi­sor- eli neu­von­ta­roo­lis­sa opis­ke­li­joil­ta ky­syt­täi­siin, mil­tä yri­tyk­sen mat­kai­lu­mark­ki­na näyt­tää hei­dän ko­ti­maan­sa nä­kö­kul­mas­ta. He voi­si­vat teh­dä vi­de­oi­ta yri­tyk­ses­tä omal­la äi­din­kie­lel­lään ja vin­ka­ta, mi­hin ta­hoon kun­kin ko­ti­maas­sa kan­nat­taa ot­taa yh­teyt­tä. Työs­tä mak­set­tai­siin palk­kio.

− Ul­ko­puo­lel­ta nä­kee ihan eri ta­val­la. Meil­lä on yhä pal­jon yri­tyk­siä, joi­den kaik­ki hal­li­tuk­sen jä­se­net ovat per­heen­jä­se­niä. Se ei kan­na­ta, vaan mu­kaan kan­nat­taa ot­taa sekä per­heen ul­ko­puo­li­sia et­tä eri-ikäi­siä. Jos ha­lu­am­me teh­dä muu­tos­ta, se vaa­tii tie­tois­ta täys­kään­nös­tä.

Ha­la­va vink­kaa yri­tyk­sil­le toi­sen­kin asi­an, joka hä­nen mu­kaan­sa eten­kin yk­si­ny­rit­tä­jien kan­nat­taa hoi­taa kun­toon.

− Lai­ta so­me­a­si­at kun­toon. Mai­ne ja suo­sit­te­lut nou­se­vat uu­teen ar­voon, kun pe­rin­tei­nen mai­non­ta hä­vi­ää. So­mep­ro­fii­li on yrit­tä­jäl­le di­gi­taa­li­nen kom­mu­ni­kaa­ti­o­ke­hä, jol­la ta­pah­tuu rat­kai­se­van tär­ke­ää kom­mu­ni­kaa­ti­o­ta, hän sa­noo.

Ha­la­va pi­tää mah­dol­li­se­na, et­tä so­si­aa­li­sen me­di­an käyt­tö hen­ki­lö­koh­tai­ses­sa kes­kus­te­lus­sa vä­he­nee lä­hi­tu­le­vai­suu­des­sa mer­kit­tä­väs­ti. Mat­kai­lu­y­rit­tä­jien kui­ten­kin kan­nat­taa hä­nen mu­kaan­sa käy­dä so­mep­ro­fii­lis­saan mat­kai­lu­ai­heis­ta kes­kus­te­lua.

− Älä kehu it­se­ä­si, vaan an­na työ­si kan­taa. So­si­aa­li­nen me­dia on ra­ja­pin­ta, mis­sä mai­ne ja suo­sit­te­lu voi­vat nä­kyä.

Suo­men suo­si­tuin pu­hu­ja tie­tää, mis­tä pu­huu. Se­mi­naa­ri on lop­pu­nut, mut­ta Ilk­ka Ha­la­van nimi vi­lah­te­lee ti­lai­suu­des­ta teh­dyis­sä so­me­pos­tauk­sis­sa. Hy­vin teh­ty työ kan­taa kau­ak­si.

ILK­KA HA­LA­VA

Tu­le­vai­suu­den­tut­ki­ja ja fu­tu­ris­ti. Ke­hit­tä­jä, työ­e­lä­män tut­ki­ja ja val­men­ta­ja, pu­hu­ja, sa­li­ban­dy­val­men­ta­ja.

Syn­ty­nyt Tu­rus­sa, asuu Es­poos­sa.

Kou­lu­tuk­sel­taan kaup­pa­tie­teen mais­te­ri.

Suo­men suo­si­tuin pu­hu­ja, vuo­des­sa noin 150 esiin­ty­mis­tä.

TU­LE­VAI­SUU­DEN­TUT­KI­MUS

Jä­sen­tää ai­kaa. Kat­soo kym­me­niä vuo­sia eteen­päin.

Tut­kii ja ym­mär­tää, mitä ter­me­jä puut­tuu. Jos ei ole ter­me­jä, asi­ois­ta on vai­kea kes­kus­tel­la.

His­to­ri­an­tut­ki­muk­sen ala­la­ji. Eri­lai­siin ky­sy­myk­siin löy­tyy usein vas­tauk­sia his­to­ri­as­ta.

Täl­lä het­kel­lä olen­nais­ta on ym­mär­tää, mil­tä Suo­mi näyt­tää mur­rok­sen jäl­keen, kun pla­neet­ta­kes­tä­vyys on saa­vu­tet­tu ja di­gi­taa­li­suu­des­ta on tul­lut ar­ki­päi­vää.